Saarenmaa on sopivan kokoinen saari muutaman päivän aktiivilomalle ja luontomatkailuun. Tallinasta on Saarenmaalle vain noin kahden tunnin ajomatka. Meren ylitys mantereelta sujuu vaivattomasti lautalla. Saarenmaahan tutustumiseen kannattaa varata muutama päivä, niin ehtii tutustua Kuresaareen, piispanlinnaan sekä saaren luontokohteisiin.
Tässä artikkelissa esittelemme muutaman kiinnostavan kohteen Saarenmaalta, sekä kerromme käytännön kokemuksia Saarenmaalla matkailusta.
Sisältö
- Suosituin reitti Saarenmaalle kulkee Virtsun kautta
- Kuressaari – Saarenmaan pääkaupunki
- Saarenmaan ja Kuressaaren historiaa
- Kuressaaren piispanlinna ja museonäyttely
- Loodenina rand eli Loodeninan rannan luonnonsuojelualue on helppo retkikohde Kuressaaren liepeillä
- Panga Pankin kalliojyrkänne – Saarenmaan korkein rantatörmä
- Harilaiun luontopolku Vislandin kansallispuistossa
- Retkeilyautolla on helppo liikkua Saarenmaalla
Suosituin reitti Saarenmaalle kulkee Virtsun kautta
Saarenmaalle pääsee lautalla mantereelta Virtsun satamasta tai vaihtoehtoisesti Hiidenmaalta. Näistä Virtsu lienee suosituin reitti Saarenmaalle. Virtsu sijaitsee vajaan kahden tunnin (n. 140km) ajomatkan päässä Tallinnasta.
Virtsusta kulkee lauttoja Saarenmaalle runsaan puolen tunnin välein. Matka kestää noin puoli tuntia.
Lauttamatkan voi varata etukäteen netistä tai vaihtoehtoisesti maksaa suoraan lauttaan sisäänajon yhteydessä. Me maksoimme matkan kumpaankin suuntaan sisäänajon yhteydessä, emmekä siis varanneet etukäteen. Kumpaankin suuntaan matkatessa pääsimme suoraan seuraavaan lauttaan, eikä odotteluaika ollut pitkä.
Lautoilla oli pieni kahvila/ruokala, josta saimme päiväsaikaan buffet-lounaan. Lounaan ehtii syödä juuri sopivasti lauttamatkan aikana. Me söimme matkalla lounaan ja se oli laadultaan perus huoltistasoa. Maksu veloitettiin lautasen painon mukaan ja oli luokkaa 7e/annos. Iltavuorolla oli vain kahvilapuoli auki.
Kuressaari – Saarenmaan pääkaupunki
Kuressaari on Saarenmaan suurin kaupunki ja pääkaupunki. Saarenmaalla ei muita varsinaisia kaupunkeja ole, vaan muut paikat ovat kooltaan lähinnä kyliä. Kuressaaressa on noin 15 000 asukasta. Kaupunki on levittäytynyt historiallisen keskustan ympärille pientalo- ja teollisuusalueeksi. Keskeisiä nähtävyyksiä ovat kaupungin idyllinen keskusta ja piispanlinna.
Kuressaari sijaitsee Saarenmaan koillisreunalla meren rannalla. Kuressaaresta lähtee säteittäin teitä ympäri saarta ja kaupunkin onkin oiva tukikohta Saarenmaan tutkimiseen.
Kuressaari on hyvä tukikohta Saarenmaan tutkimiseen kulkuyhteyksien puolesta. Kuressaaresta pääse nopeasti autolla eri puolille saarta, vaikka päiväretkille.
Kuivastun satamasta, johon mantereelta kulkeva lautta saapuu, on Kuressaareen noin tunnin ajomatka (75km). Nopein reitti kulkee hyväkuntoista päätietä pitkin. Matkalla on luontokohteista mm. Kaalin kraateri. Maisema tiellä on lähinnä metsää ja maatalousmaata.
Kaupungissa on muutamia kylpylöitä, joissa kannattaa pistäytyä jos rentoutuminen kylpylässä on mielessä. Me kävimme päiväseltään virkistäytymässä Meri Spa Hotel nimisessä hotelli-kylpylässä. Kylpylässä oli muutamia saunoja ja porealtaita. Kylpylä oli yleisilmeeltään ja tilojen puolesta erittäin siisti. Sateisena päivänä kylpyläosastolla sai oleilla melko rauhassa ja meidän lisäksi paikalla oli vain muutamia ihmisiä. Kylpylä jätti posiviitisen vaikutelman lyhyen käynnin perusteella.
Saarenmaan ja Kuressaaren historiaa
Saarenmaalla ja Kuressaarella on pitkä värikäs ja myös sotaisa historia.
Kuressaari perustettiin noin 1300-luvulla piispanlinnan ympärille piispan hallintokeskukseksi. Kuressaaren alkuperäinen saksalainen nimi on ollut Arensburg, joka esiintyy edelleen varsinkin historiallisissa teksteissä.
1500-luvulla Kuressaari liitettiin hansakaupunkien verkostoon. 1500-luvun loppupuolella käydyn Liivinmaan sodan jälkeen Saarenmaa päätyi Tanskan, ja myöhemmin Ruotsin alaisuuteen. Mielenkiintoisena yksityiskohtana sana ”liiv” tarkoittaa viroksi hiekkaa. Sanan liivinmaa/liiviläinen etymologia saattaa viitata siis hiekkaan, joka tuntuisi luontevalta kun tarkastelee Baltian geologiaa.
1700-luvulla Saarenmaa liitettiin Venäjään ja se säilyi pienenä kauppakaupunkina.
1800-luvulla Kuressaari nousi suosituksi kylpyläkaupungiksi, kun Pietarista ja muualta Venäjältä alettiin tulla sinne parantolamatkoille.
1900-luvulla toisen maailmansodan aikaan Kuressaari oli Neuvostoliiton ja Saksan miehittämänä. Viron itsenäistymisen jälkeen Kuressaaresta on tullut Saarenmaan hallinnollinen ja kulttuurinen keskus, tärkeä matkailukohde ja kylpyläkaupunki.
Kuressaaren piispanlinna ja museonäyttely
Kuressaaren piispanlinna on kaupungin merkittävin nähtävyys. Piispanlinna on kunnostettu kauttaaltaan. Linnan ympäristössä, ulkoalueella ja pihalla pääsee liikkumaan ilman maksua. Linnan sisällä on Saarenmaan historiasta kertova museo, johon on pääsymaksu. Pääsymaksulla linnan sisällä pääsee liikkumaan melko laajalla alueella torni mukaanlukien.
Linnoitus rakennettiin alun perin 1300-luvulla Saarenmaan-Läänemaan piispan tukikohdaksi. Linnaa on kunnostettu useaan otteeseen 1900-luvulla ja se onkin erittäin hyvässä kunnossa ulkoa ja sisältä.
Linnan ympäristö ja piha-alue ovat ehdottomasti tutustumisen arvoisia. Pihalla pääse liikkumaan muurien päällä ja muureilta avautuu kauniita näkymiä ympäristöön. Linnan muurit muodostavat nelisakaraisen kuvion, jota on tosin vaikea hahmottaa maanpinnalta.
Me kävimme tutustumassa linnan sisällä olevaan näyttelyyn. Linnan sisätiloja ei harmillisesti ollut restauroitu esittämään vanhaa keskiaikaista elämää, vaan sisällä oli perinteinen museonäyttely sisältäen laajan määrän irtaimistoa. Saarenmaan historiasta kertova perusnäyttely oli tyyliltään hiukan vanhanaikainen. Näyttely kattoi Saarenmaan historian Neuvosto- ja saksalaismiehityksen ajalta Viron vapautumiseen asti.
Jos Saarenmaan historia tai linnat yleisesti kiinnostavat, on linnan näyttely käymisen arvoinen. Meille siitä jäi mieleen lähinnä miehityksen aikaiset muistot ja suuri tavaramäärä vitriineissään. Linnan sisätilat olivat yleisesti mielenkiintoisia tutkia ja pidimme linnaa käymisen arvoisena paikkana.
Loodenina rand eli Loodeninan rannan luonnonsuojelualue on helppo retkikohde Kuressaaren liepeillä
RMK:n luonnonsuojelualue Loodenina rand (Loodeninan ranta) kattaa Kuressaaren vieressä olevan kuusi kilometriä pitkän rantakaistaleen. Alue on suojeltu vuonna 1965 tarkoituksena suojella ensisijaisesti merilintuja ja joutsenia. Ranta on laidunmaata. Laajalla ranta-alueella laiduntaa ainakin lampaita ja lehmiä.
Rantakaistaleen lisäksi alueen yhteyteen kuuluu kaunis tammimetsä, jossa kasvaa mm. orkideoja.
RMK on siis Riigimetsa Majandamise Keskus, eli vastaava kun Metsähallitus Suomessa.
Loodenina rand on oiva retkikohde Kuressaaresta vaikkapa iltakävelylle. Alueelle on lyhyt muutaman kilometrin ajomatka Kuressaaren keskustasta. Autolla pääsee ajamaan lähelle rantaa rakennetulle lintutornille.
Me kävimme yhtenä iltana tutustumassa alueeseen. Ajoimme autolla lintutornin liepeille ja kävimme tornissa katselemassa maisemia. Loodenina randin rantakaistale oli matalaa laidunmaata. Lintutorni oli hyvä paikka tähyillä rannalle ja tarkkailla rannan elämää, sekä rannalla laiduntavaa satapäistä lammaslaumaa. Tornista näkyi komeasti myös Kuressaaren keskustan silhuetti.
Alueella risteili pääreitin lisäksi pienempiä teitä, joilla autoilu oli kiellety. Meillä oli polkupyörät mukana ja pyöräilimme alueella pienen lenkin. Kävimme toisella pistotiellä kauempana rannalla, mutta maisema oli melko samanlainen kuin lintutornillakin.
Ajoimme myös kauniin tammimetsän läpi. Metsässä kulki Looden tammiston luontopolku, mutta sitä emme ehtineet kiertämään. Vanhan tammimetsän erikoisuuksia olivat mm. orkideat. Pyöräilemällä teitä pitkin pääsi sukeltamaan alueen tunnelmaan melko hyvin. Luontopolku oli hiukan heinittynyt ja mietimme, että siellä lieneen punkkeja. Pikkuteillä oli lenkkeilijöitä ja alue vaikuttikin hyvältä lenkkireitiltä.
Alueella tavataan mm. punajalkaviklo, västäräkki, töyhtöhyyppä, kivitasku ja kiuru.
Panga Pankin kalliojyrkänne – Saarenmaan korkein rantatörmä
Pangan jylhänvalkoinen rantatörmä komeilee usein Saarenmaata kuvaavissa valokuvissa. Saarenmaan luoteisreunalla sijaitseva kalkkikivinen jyrkänne on korkein kalliojyrkänne Saarenmaalla. Jyrkänteellä on korkeutta merenpinnasta runsaat 20 metriä.
Jyrkänne on suosittu turistikohde. Kuressaaresta on Pangaan runsaan puolen tunnin ajomatka (40km). Vertailun vuoksi Manner-Viron korkein rantatörmä on 55 metriä korkea ja sijaitsee Suomenlahden rannalla Sakassa lähellä Narvaa.
Pangan maisemia on vaivatonta pistäytyä ihailemassa. Jyrkänteen päällä on kahvila ja kävelyreittejä. Päällä olevalta parkkipaikalta on kivenheitto jyrkänteen reunalle, josta avautuu komea maisema itämerelle. Kallion reunalla ja metsikössä kulkee helppokulkuisia kävelyreittejä muutaman kilometrin verran. Päällä on merkattu reitti, joka esittelee alueen sotahistoriallisia jäänteitä. Päällä on myös torni, mutta se on yleisöltä suljettu.
Nettitietojen mukaan jyrkänteeltä pääsee alas rannalle köyttä ja tikapuita pitkin. Alasmenopaikka (tai paikat) on parkkipaikalta jyrkänteen reunaa etelään johtavan polun varrella. Pidemmällä on myös fossiilikallioita. Me emme alhaalla käyneet ja nämä tiedot kannattaa siis varmistaa.
Pangan alue on samaa siluurikaudelta peräisin olevaa kalliomuodostumaa kuin Gotlanti. Gotlannin kallioista voi löytää muinaisia fossiileja, ja niitä on ilmeisesti myös Pangan alueella. Kallioperä on ollut muinoin lämpimien vesien koralliriuttaa.
Kallio on vaaleaa mureaa kalkkikiveä ja poikkeaa selvästi suomalaisesta graniitista. Virossa ei ylipäätään näe ollenkaan varsinaisia suomalaistyyppisiä kaillioita vaan ”kallio” on kalkkikiveä tai hiekkakiveä. Eteläviron mäetkin muistuttavat lähinnä harjuja.
Me kävimme Pangassa päiväretkellä. Kävelimme pienen lenkin jyrkänteen päällä ihailemassa maisemia. Päällä kasvoi kuivakkaa mäntymetsää ja verikurjenpolvea mattomaisena kasvustona. Muita kasveja oli mm. tuoksuangervo, tummaneidonvaippa ja ahokirkiruoho.
Paikka oli mielestämme komea ja käymisen arvoinen. Harmillisesti emme tienneet, että alas rannalle on mahdollista kiivetä. Tyydyimme kävelemään jyrkänteen päällä ja reunalla. Missään opastaulussa ei ollut mainittu alas johtavia tikkaita. Ylipäätään alueella oli vain sotahistoriallisen reitin opastaulu, eikä varsinaisia kävelyreittejä ollut esitelty missään.
Harilaiun luontopolku Vislandin kansallispuistossa
Hiekkaniemen päässä seisova käytöstä poistettu Kiipsaaren majakkatorni on ehkäpä tunnusomaisin maamerkki Harilaidin niemellä. 26 metriä korkea majakka on ohut meressä seisova betonirakenteinen puikko, joka on vinossa kun Pisan torni. Majakka on aivan niemen kärjessä ja sen nähdäkseen täytyy patikoida 4,5km mittainen reitti.
Harilaidin niemi on matalaa juuri merenpinnan yläpuolella olevaa hiekka- ja kivikkodyyniä. Niemen sisäosissa on järvi ja metsää. Harilaid kuuluu Vislandin kansallispuistoon, joka sijaitsee aivan Saarenmaan luoteisreunalla.
Polku tai pikemminkin tie niemen kärkeen on noin 4,5km mittainen. Tie on maisemiensa puolesta melko vaatimaton, lähinnä kuivakkaa metsää. Matkalla on telttailualue ja sisäjärvi. Vaihtoehtoisesti matkan voi patikoida rantakaistaleella, jossa lienee enemmän katseltavaa. Ranta on pääosin melko kantavaa hiekkaa ja sillä on helpohko kävellä. Tietä pitkin kulkiessa polkupyörä on oiva vaihtoehto ajella parkkipaikalta niemen kärkeen.
Parkkipaikalla oli kesällä 2025 pieni pyörävuokraamo, josta sai vuokrata yksinkertaisia polkupyöriä niemen kärkeen ajelua varten.
Kävimme päiväretkellä Harilaiun niemellä. Meillä oli polkupyörät mukana ja ajoimme niillä niemen kärkeen. Virallinen reitti kiertää koko niemen ympäri, mutta ajoimme vain itäreunaa kulkevaa tietä pitkin, koska länsireuna vaikutti olevan liian pehmeää hiekkaa pyöräilyyn.
Matkalla kärkeen oli sisälampi, jonka rannassa nuotio- ja telttailupaikka. Paikalla olikin useita telttailijoita ohimennessämme. Etukäteen ajattelimme, että voisimme käydä sisäjärvessä uimassa, mutta mitään varsinaista uimarantaa ei näkynyt.
Ennen niemen kärkeä tie muuttui pehmeäksi hiekaksi. Tämä sadan metrin pätkä kannatta taluttaa, koska vähän matkan päässä kantava tie jatkuu jälleen. Pyörä ei siis kannata jättää matkalle.
Niemen kärjessä olevaa 30-luvulla rakennettua majakkamastoa tuli ihmeteltyä pitkään. 90-luvulla käytöstä poistettu masto pönötti vinossa kuin Pisan kalteva torni.
Torni oli jäänyt eroosion seurauksena veden saarroksiin vuosikymmenien saatossa ja seisoi nyt sadan metrin päässä rannasta. Rannalla olevan taulun historiallisessa kuvassa majakka oli vielä tukevasti kuivalla maalla. Majakkaan ei tehnyt mieli lähteä kiipeämään, vaikka sen ovi olikin kadonnut ja oviaukko ammotti avonaisena.
Niemen kärki oli aavaa karkeahiekkaista ja kivikkoista dyyniä. Ilmakuvissa näkyvä pitkä kapea särkkä oli veden alla, eikä sinne päässyt kävelemään. Pidimme niemen päässä evästauon maisemia katsellen ja lähdimme paluumatkalle. Palasimme parkkipaikalle samaa reittiä pitkin, koska niemen vastakkaisen reunan tie vaikutta liian pehmeältä pyöräilyyn.
Retkeilyautolla on helppo liikkua Saarenmaalla
Saarenmaa on vaivaton kohde liikkua retkeilyautolla. Korkea retkeilyauto mahtuu helposti Saarenmaan lauttaan ja tiet ovat pääosin hyväkuntoisia lukuunottamatta joihinkin luontokohteisiin johavia pieniä sorateitä. Itse saari on melko väljään asutuu ja siellä on paljon hiljaisia seutuja yöpymiseen.
Maisemiltaan Saarenmaa on melko suurelta osin tasaista metsää ja viljelysmaata. Metsäisiä osuuksia on paljon. Ajoimme saaren lähes ympäri, mutta emme löytäneet varsinaisia maisemareittejä. Vaikka tie saattoi kulkea aivan meren rannalla, esti pusikko merinäköalan. Parhaat maisemat avautuivat ajamalla erikseen rantaan.
Tietääksemme Saarenmaalla ei ole montaa varsinaista leirintäaluetta. Kuressaaren satamassa oli pieni matkaparkin tapainen alue, jossa oli myös tankkien tyhjennykset ja veden täyttö. Erilaisia yöpymiseen sopivia hiljaisia paikkoja oli kuitenkin kaupunkien ja kylien ulkopuolella lukematon määrä.
Kuressaaren keskustan alueella voi kokemuksemme mukaan olla öisin meteliä, kun nuoriso harrastaa autoilla ajelua ympäri kaupunkia. Sivummalla oli hyvin rauhallista.
Virossa on voimassa jokaisenoikeudet kuten Suomessakin. Puskaparkkeeraus on sallittua hyviä tapoja noudattaen.
