Oletko harkinnut retkeilyauton hankintaa ainoaksi autoksi kaupunkiin ja miettinyt, miten sillä sujuisivat arkiset autoilutarpeet? Tähän artikkeliin olemme koonneet kokemuksia siitä, miten retkeilyauto on toiminut ainoana autona kaupungissa viimeiset neljä vuotta, ja kuinka arkiajot sekä matkat ovat sillä sujuneet.
Sisältö
- Henkilöautosta luopuminen ja ensimetrit retkipakulla
- Millainen retkeilyauto sopii ainoaksi autoksi kaupunkiin?
- Kokemuksia arkikäytöstä
- Kokemuksia vapaa-ajan käytöstä
- Miksi tehdastekoinen auto, eikä itse rakennettu?
- Retkiauton verot ja vakuutukset
- Lopuksi
Henkilöautosta luopuminen ja ensimetrit retkipakulla
Meillä on ollut retkeilyauto ainoana autona vuodesta 2021 lähtien. Teimme päätöksen luopua henkilöautosta kokonaan ja kokeilla, miten pärjäisimme pelkällä retkeilyautolla. Retkiauton seisottaminen pihassa vain matkailua varten ei tuntunut järkevältä vaihtoehdolta. Lomapäivien puitteissa mahdollisten matkapäivien määrä on kuitenkin niin rajallinen, että erillinen matkailuauto seisoisi suuren osan vuodesta toimettomana pihassa.
Päätöstä helpotti myös se, että asumme kaupungin liepeillä julkisten liikenneyhteyksien varrella, emmekä tarvitse auto päivittäin.
Retkiauto saatii keväällä pihaan ja olihan siinä alussa ihmettelyä
Ensimmäiset kauppareissut ahtaille ja ruuhkaisille parkkipaikoille olivat melko jännittäviä. Pakettiauton mittasuhteiden hahmottaminen henkilöauton jälkeen oli vaikeaa ahtaissa paikoissa. Ajattelimme, että kyllähän remonttipakutkin ajelee ympäri kaupunkia, niin kai mekin sitten retkiautolla mahdutaan.
Ensimmäinen todellinen varustepuute oli peruutuskamera. Kylmiltään pakettiauton peruuttelu ilman kameraa oli kuumottavaa. Taakse ei näe ollenkaan ja peileistä on vaikea arvioida etäisyyksiä tarkasti.
Peruutuskamera on erittäin suositeltava varuste retkiautossa.
Autoa hankittaessa suhdanne oli huipussaan, eikä autoon saanut mitään varusteita ns. kaupan päälle. Peruutuskamera ja muut lisävarusteet jäi silloin hankkimatta. Biltemasta löytyi kätevä langaton malli, joka oli helppo asentaa ja toimi oikein tyydyttävästi. Myöhemmin kamera vaihdettiin Bilteman uuteen malliin, joka on jo oikein kelvollinen.
Mielestäni kameran pitäisi olla vakiovaruste kaikissa tämän kokoluokan pakuissa jo turvallisuuden takia. Taakse jää iso katve ilman kameraa. Löytyyhän kamera pienistä henkilöautoistakin, joissa sen tarve on todella nimellinen pakuun verrattun.
Matkailupuolen varusteissa riitti opeteltavaa
Meillä ei ollut aiempaa kokemusta matkailuautoista, joten kaikki oli uutta. Varusteiden käytön oppi onneksi melko nopeasti, eikä mitään mennyt rikki. Retkiautossa kaikki on pientä ja kevyttä, joten sai olla tarkkana, ettei käyttänyt liikaa voimaa vipujen vääntelyyn. Varusteet saa helposti rikki liialla voimankäytöllä.
Tehdastekoisessa retkiautossa yksityiskohtia on todella mietitty jo tehtaalla ja asiat kyllä toimii, kunhan niitä käyttää oikein. Välillä voi vaikka kaivaa sen ohjekirjan esiin, jos on epävarma olo.
Vettä saatiin tulemaan hanasta, lämmitys saatiin päälle ja ruokaakin onnistuttiin valmistamaan. Siinäpä ne perusasiat onkin mukavaan retkeilyyn!
Ensimmäinen kesä ja talvi meni opettelun. Varusteiden käyttö rutinoituu, kun niitä käyttää ja vähitellen vivut ja venttiilit jää mieleen. Nyt usean vuoden kokemuksella auton ajaminen sujuu jo rutiinilla ja varusteiden niksit on opittu.
Retkeilyauton varusteista ja käyttämisestä lisää toisessa artikkelissa: Opas retkeilyautoiluun luontoharrastajalle
Millainen retkeilyauto sopii ainoaksi autoksi kaupunkiin?
Retkeilyauton valinta on kompromissi sisätilojen ja ulkomittojen suhteen. Pieni auto on kätevä kaupungissa, mutta tiloiltaan niukka matkailukäytössä. Suuri auto taas päinvastoin.
Ainakin seuraavia kysymyksiä on hyvä pohtia auton valinnan suhteen:
- Millainen parkkipaikka autolle on tarjolla?
- Haluatko pitää autoa omassa kotiparkissa, vai voiko auto olla tien varressa tai erillisessä hallissa?
- Millaisessa ympäristössä käytät autoa päivittäisessä ajossa?
- Mahtuuko autolla päivittäisten kauppojen ja muiden asiointikohteiden pihaan?
- Tarvitsetko autoa päivittäin ympäri vuoden vai onko auto vähemmällä käytöllä?
Auton koko on keskeinen valintakriteeri
Kun autoa valitsee ainoaksi autoksi kaupunkiin, on auton koko yksi keskeinen kriteeri valinnalle. Päivittäisessä käytössä autolla pitäisi pärjätä kaupungin kaduilla, tuttavien pihoilla, ja saada se parkkeerattua kerrostalon parkkiruutuun ilman suurempaa stressiä.
Me harkitsimme 6 metrin ja 5,4 metrin mittaisia Ducato-pohjaisia malleja. Pisin 6,3 metrin mittainen malli oli pois laskuista kokonsa takia. Myös lasikuitokoriset matkailuautot hylättiin heti alussa, koska mielestämme peltikuorinen auto soveltuu paremmin ympärivuotiseen arkikäyttöön.
Ducato-alustassa 6m ja 5,4m autoissa on selvä ero kääntösäteessä. Lyhyempi malli kääntyy runsaan metrin pienemmässä tilassa (12,5m vs. 13,6m). Maakunnassa asialla ei ole merkitystä, mutta kaupungissa ero on suuri. Lyhyt malli kääntyy lähes yhtä pienessä tilassa kuin suuri henkilöauto ja sillä mahtuu käytännössä melkein mihin vaan. Fordin 6m versio on kääntösäteeltään jotain 5,4m ja 6m Ducaton välillä.
Millaiseen autoon päädyimme?
Päädyimme lyhyeen 5,4m mittaiseen tehdastekoiseen retkeilyautoon Ducaton alustalla. Autossa on 9v automaattivaihteisto helpottamaan kaupunkiajelua. Lisävarusteena aurinkopaneelit omavaraiseen matkailukäyttöön.
Keskeinen valinnan peruste oli auton mahtuminen meidän kerrostalon parkkipaikalle ja käytännöllisyys kaupungissa. Halusimme saada auton ehdottomasti omaan parkkiin, josta sitä on helppo käyttää. Parkkipaikan standardikoko on nykyään 2,5 metriä x 5 metriä, eli tarkkaan ottaen mikään retkeilyauto ei paikkaan mahdu kokonaan. Käytännössä parkkialueilta kuitenkin löytyy usein monenlaisia reunapaikkoja, joista osa saattaa olla myös pituuden suhteen joustavia. Meidänkin kerrostalon parkista löytyi sopiva väljempi paikka autolle.
Kotiparkin lisäksi painotimme käytännöllisyyttä arkikäytössä kaupunkiympäristössä. Monet kaupunkiympäristön rakenteet on suunniteltu henkilöauton mitoille, ja huomattavasti suurempi retkiauto voi olla hankala ja jossain ahtaissa paikoissa jopa aivan mahdoton ajaa. Emme halunneet turhaa stressiä liian isosta autosta.
Kokemuksia arkikäytöstä
Viimeiset vuodet retkiauto on ollut ainoana autona ympärivuotisessa käytössä. Kesällä sillä on tehty viikonloppureissuja ja pidempiä usean viikon matkoja. Talvella se on ollu normaalissa arkikäytössä. Lisäksi talvella on tehty satunnaisia yöretkiä, ja se on toiminut hiihtoretkillä tukikohtana. Auto sopii kätevästi kerrostalon pihan parkkipaikalle, josta sillä on helppo lähteä liikenteeseen.
Lyhyt 5,4m malli on ollut kätevä kaupungissa. Sillä voi ajaa melkein mihin vaan ilman ihmeempää miettimistä, eikä auton koko ole juurikaan rajoittanut menoja (pl. korkeus). Kovin kapeaan paikkaan ei kuitenkaan kannata yrittää, koska auto on henkilöautoa leveämpi. Pakussa on tosin kätevä sivuovi, josta pääsee kulkemaan ahtaassakin paikassa.
Pienellä harjoittelulla paku taipuu melkein mihin vaan, ja lyhyttä mallia voikin hyvin suositella kaupunkikäyttöön. Monta kertaa olen silmämääräisesti mittaillut, että pidemmällä pakumallilla olisi jäänyt parkkeeraus tekemättä, tai parkista ei olisi päässyt pois. Arkiliikkumisessa on tärkeää, ettei auton koko rajoita liikaa menoja.
Matkustusmukavuudeltaan paku ei toki ole henkilöauton veroinen. Jousitus on kova ja talvella auto lämpenee hitaasti sisältä, koska lämmitettävä ilmatila on suuri. Positiivisena asiana voisi mainita istumakorkeuden ja hyvät näköalat suurista ikkunoista.
Vinkkinä Ducaton tehdaskovaa jousitusta saa pehmennettyä huomattavasti lisävarusteena saatavilla taakse asennettavilla lisäjousilla. Lisäjousien ansiosta autosta tulee huomattavasti pehmeämpi, jolla on arkikäytössä merkitystä.
Liian matalat parkkihallit ja katokset
Ehkäpä suurin arkikäyttöä rajoittava tekijä on auton korkeus. Täyskorkea retkiauto ei mahdu juuri mihinkään parkkihalliin. Hallit ovat poikkeuksetta alle 2,5 metriä korkeita, ja retkiauto kattoluukkuineen on 2,6 metrin luokkaa. Päivittäiset kaupparutiinit on pitänyt opetella uudelleen, koska kauppaan ei niin vaan hurauteta kuten henkilöautolla.
Useimmiten myös taloyhtiöiden autokatokset ovat liian matalia pakulle.
Arkikäyttö talvella
Talvella korkean auton puhdistaminen lumesta on oma operaationsa ja luonnollisesti henkilöautoa vaivalloisempaa. Kun katolle on kertynyt kerros lunta pyryn jäljiltä, ei autolla voi niin vain lähteä liikenteeseen. Lumet pitää puhdistaa pois tikkailla ja kunnon harjalla.
Sisätilaa on arkikäytössä lämmitetty tavallisella auton sähkökäyttöisellä sisätilalämmittimellä (2000w). Välillä käytetään myös Trumaa, jolla sisätilan saa kunnolla kuivaksi ja lämpimäksi. Näillä keinoilla ikkunat saa sulamaan ja sisätilan kohtuullisen lämpimäksi.
Ajettavuudeltaan paku on ”ihan OK” liukkaallakin kelillä. Talvirenkailla se kulkee vakaasti ilman suuria yllätyksiä.
Auto hankittaessa siinä ei ollut moottorilämmitintä. Toistaiseksi emme ole moottorilämmitintä asentaneet, koska auto on talvella melko vähällä käytöllä, eikä kovimmilla pakkasilla autoa ole pakko käynnistellä.
Kannattaa myös huomata, ettei merkkiliike mielellään asenna moottorilämmitintä Ducatoon, koska moottorin lämmittäminen sotkee moottorinohjausta ja voi sytyttää vikavalon.
Yhteenveto arkikäytöstä
Yhteenvetona pakulla on saatu hoidettua arkiajot samalla lailla kun henkilöautollakin. Pakulla liikkumisessa on kuitenkin hiukan suurempi kynnys ja voi olla, että pienellä henkiöautolla tulisi ajettua enemmän nurkka-ajoa. Mutta toisaalta voi olla hyvä, ettei jokaista pientä pyrähdystä hoida autolla, vaan tulee mietittyä vaihtoehtoisia tapoja, kuten polkupyörä ja julkiset liikennevälineet.
Lyhyen pakun on saanut kohtuullisen kätevästi parkkiin, eikä arkiajoissa ole parkkeerausta tarvinnut juurikaan miettiä henkilöautoa enempää. Pakun saa mahtumaan jopa keskikaupungilla kadunvarsiparkkiin ja vinoparkkeihinkin, koska pituus ei ole kovin paljoa henkilöautoa pidempi.
Kertaakaan ei ole tullut sellaista tilannetta, että autolla olisi jäänyt nalkkiin sen koon takia. Ainoastaan korkeus on tulee vastaan parkkihalleissa, joihin autolla ei ole asiaa.
Vinkit etätyöhön retkiautossa
Etätöiden teko autossa tuo joustavuutta retkeilyyn ja laajentaa auton käyttömahdollisuuksia. Autossa voi välillä tehdä yksittäisiä työpäiviä, ja näin viettää vaikkapa pitkiä viikonloppuja luonnossa. Kuljettajan penkin saa käännettyä ympäri, säädettyä sopivaksi, ja pöydälle mahtuu läppärin lisäksi pieni lisänäyttö. Työpiste on siis parhaimmillaan hyvin sopiva läppärityön tekoon yhdelle henkilölle.
Huonona puolena pöydän ääreen on vaikea mahtua kahta henkilöä, ja toinen etätyöläinen joutuu olemaan esim. sängyllä. Lisäksi kahta samanaikaista puhelinkokousta auton sisällä on melko mahdotonta hoitaa.
Muutama vinkki etätyöhön:
- Läppäriä ja kännykkää voi ladata suoraan hupiakusta tupakansytyttimeen kytketyllä läppärilaturilla (invertteriä ei siis välttämättä tarvitse kannettavan lataukseen)
- Nykyaikaiset läppärit latautuvat USB-C-liitännän avulla ja auton omatkin USB-liittimet tarjoavat auttavasti ylläpitovirtaa
- Auton katolla olevat aurinkopaneelit tuottavat kesällä sähköä lataustarpeisiin
- Lisänäytöksi on saatavilla käteviä kannettavia 13″-15″ näyttöjä, jotka toimivat läppäriin kytketyllä USB-C-johdolla
- Verkkoyhteyttä varten meillä on erillinen ”mokkula”, jossa antenni on huomattavasti kännykkää herkempi. Mokkulalla saa järjestettyä hyvän verkkoyhteyden melkein missä vaan.
- Autokäyttöön on saatavilla myös kiinteästi asennettavia reititinlaitteita kattoantennilla. Meidän mielestä kannettava akkukäyttöinen mokkula on kuitenkin kiinteää asennusta monikäyttöisempi.
Kokemuksia vapaa-ajan käytöstä
Kaikenlaiseen vapaa-ajan käyttöön retkiauto on mainio. Kesällä autolla on helppo kurvata mökkien pihalle, eikä tarvitse kysellä yöpaikan perään. Joskus on oltu talvellakin sukulaisten pihassa yöpymässä. Kätevää kun on oma tuttu majapaikka mukana, jonne voi vetäytyä omiin oloihin.
Olemme huomanneet, että luonnossa viipyily ilman kiirettä on helpottunut. Kotiin ei ole kiirettä, kun eväät ovat odottamassa jääkaapissa, ja teeveden saa helposti kiehautettua liedellä. Jos väsyttää, niin voi vaikka köllähtää makuulle hetkeksi.
Vapaa-ajan matkoilla retkiauto on osoittautunut aivan ehdottoman mukavaksi. Yöpaikkoja ei tarvitse stressata, ruuan saa laitettua kun nälättää, ja oma vessa kulkee mukana. Matkustamisesta on hävinnyt kiire ehtiä paikasta toiseen.
Retkiauton etu verrattuna suurempiin matkailuautoihin on pienen koon tuoma näppäryys. Retkiautolla pääse melkein mihin vaan, eikä auton kokoa tarvitse murehtia. Retkiauto ei kiinnitä juuri huomiota ja asiaan vihkiytymätön saattaa pitää autoa tavallisena pakuna muiden autojen seassa. Tämä on etu, jos arvostaa liikkumista ja yöpymistä huomiota herättämättä.
Mitä puutteita kätevän pienessä autossa on?
Kaikki on pientä ja jokainen ylimääräinen sentti on viilattu minimiin. Väljää tilaa ei ole missään. Pitkittäisestä sängystä ei tarvi pienessä autossa haaveilla.
Pienen sisätilan vuoksi retkiautolla ei tee mieli mennä viettämään viikon lomaa leirintäalueelle. Se ei pienten tilojensa takia sovellu pitkäaikaiseen paikallaan oloon ainakaan meidän mielestämme. Sisällä on yksinkertaisesti liian vähän tilaa rentoon oleiluun kahdelle hengelle. Meitä ei leirintäaluematkailu kiinnosta, vaan etusijalla on luonnossa liikkuminen ”sivistyksen ulkopuolella”. Autolla lähinnä syödään ja nukutaan. Siihen retkiauto sopii oikein hyvin.
Valitsemalla suurempi auto ja samalla tinkimällä kaupunkikätevyydestä olisi toki saanut lisää matkailumukavuutta. Nämä on niitä valintoja, joihin ei ole yksiselitteistä vastausta, vaan jokaisen on mietittävä valinta omien tarpeiden mukaan.
Miksi tehdastekoinen auto, eikä itse rakennettu?
Meidän ensimmäinen ajatus oli rakentaa retkiauto itse – hankkia vanha paku ja sisustaa se retkikäyttöön. Ajatus oman pesän rakentamisesta ja sisustamisesta on romanttinen 🙂 Itse rakennusprojekti voi kuitenkin olla yllättävän suuri urakka, joka vaatii monenlaista osaamista, pitkää pinnaa ja hyvän rakennuspaikan.
Kertaan seuraavassa lyhyesti, miten meidän ajatukset kehittyivät auton valinnan osalta.
Ensin harkitsimme pientä VW Caddya, johon olisi rakentanut sängyn. Se olisi ollut käytännössä henkilöauton kokoinen, mutta tarjonnut telttaa mukavamman yösijan. Kerran meille esiteltiin Caddyyn puusepäntyönä tehtyä sänkyä ja se oli tosiaan hyvin kätevän oloinen, eikä rakentaminen ole suuri työ. Caddysta on olemassa myös tehdastekoinen California malli, jossa sänky on valmiina.
Caddy-ajatuksesta kuitenkin luovuttiin, koska Caddy sopii lähinnä nukkumiseen, eikä sisällä mahdu tekemään mitään muuta. Muut toimet, kuten kokkaus ja vaatteiden vaihto olisi edelleen tehtävä ulkona, joka on pohjoismaiden sääoloissa välillä rasittavaa keskikesälläkin. Kuitenkin jos kokonainen paku tuntuu liian isolta ja pelkkä nukkumapaikka riittää, niin Caddy voi olla hyvä vaihtoehto aihioksi. Caddy toimii myös loistavasti ainoana autona ja mahtuu kaikkiin parkkeihin.
Seuraavaksi harkittiin tavallista pientä pakua (esim. VW Transporter) ja sen sisustamista nukkumista ja kokkausta varten. Sisälle olisi pitänyt rakentaa laveri, pieni pöytä ja alkeellinen sähköjärjestelmä. Lisäksi kattoluukku ilmanvaihtoa varten ja seiniin eristeet. Pieniin pakuihin rakennettuja retkiautoja näkee usein, eivätkä ne ola suotta suosittuja.
Tästä ajatuksesta luovuttiin, koska rakentaminen vaatii tilaa, jota kerrostalon pihassa ei oikein ole. Rakennustaitokin olisi ollut niin ja näin. Lisäksi toivoimme käytettävyyttä ympärivuotisesti, joka olisi vaatinut kunnon eristykset ja lämmityslaitteen. Niistäkin huolimatta auto olisi todennäköisesti sopiva lähinnä kesäretkille tai korkeintaan lämpimiin kevät ja syyspäiviin. Ainoaksi autoksi pieni paku sopisi hyvin. Esimerkiksi VW Transporterilla mahtuu myös useimpiin parkkihalleihin.
Tämän jälkeen osuivat silmään tehdastekoiset retkeilyautot, jotka ovat valmiiksi hyvin varusteltuja ja matkailuautoksi rekisteröityjä. Tehdastekoisella autolla voisi retkeillä ympäri vuoden. Siinä olisivat kaikki asumiseen liittyvät varusteet valmiina, toimiva sähköjärjestelmä, tehokas lämmityslaite ja kalusteiden mitoitukset hiottu kohdalleen ilman säätämistä. Ei tarvisi käyttää aikaa rakentamiseen, ei miettiä rakennustiloja, eikä käyttää energiaa ylipäätään puljaamiseen, vaan voisi keskittyä itse matkailuun.
Tehdastekoiset retkiautot ovat Suomen lainsäädännön takia täyskorkeita pakuja ja kooltaan suuria henkilöautoon verrattuna. Tämä aiheutti alkujännitystä, koska hyppäys kätevästä henkilöautosta kokonaiseen pakuun oli melkoinen.
Tehdastekoiset autot ovat lähes poikkeuksetta rekisteröity neljälle, ja takapenkillä on turvavyöt. Tämä on arkikäytössä olennainen asia, sillä joskus tulee tarpeita ottaa ylimääräisiä kyytiläisiä mukaan.
Retkiauton verot ja vakuutukset
Tehdastekoinen retkeilyauto on rekisteröity matkailuautoksi ja sitä kohdellaan verotuksen näkökulmasta samalla lailla kun isompiakin matkailuautoja. Kokonaispainoltaan retkeilyautot on yleensä rekisteröity joko 3300kg tai 3500kg painoiseksi.
Vero koostuu perusverosta + käyttövoimaverosta (dieselvero).
- Uudempien autojen perusvero määräytyy CO2 hiilidioksidipäästöjen mukaan. Päästöihin perustuva perusvero on noin 600€ vuodessa riippuen päästöistä.
- Perusveron päälle tulee käyttövoimavero (dieselvero), joka määrätyy kokonaismassan mukaan. Eli painavampaa autoa verotetaan enemmän.
Vuodesta 2026 eteenpäin käyttövoimavero nousi 0,9 sentistä 5,5 senttiin /pv/100 kg. Jos autoa pitää koko vuoden liikenteessä, on korotettu käyttövoimavero noin 700€ vuodessa. Ennen tätä korotusta käyttövoimavero oli runsaat 100€ vuodessa.
Yhteensä verot ovat noin 1300€ vuodessa, jos autoa pitää koko vuoden ajossa.
Vakuutuksista liikennevakuutus on pakollinen ja kaskovakuutus vapaaehtoinen. Täysillä bonuksilla retkeilyauton liikennevakuutus on noin 300€ vuodessa ja täyskasko on noin 400€. Nämä ovat arvioita ja hinnat voivat vaihdella huomattavasti auton iän, vakuutusyhtiön ja vakuutus-sopimuksen mukaan.
Kokonaisuudessaan verot ja vakuutukset voivat olla lähes 2000€ vuodessa uudella 2026 korotetulla käyttövoimaverolla, jos autoa pitää koko vuoden liikennekäytössä.
Onneksi kuluihin voi vaikuttaa laittamalla auto seisontaan osaksi vuotta (eli pois liikennekäytöstä). Jos autoa seisottaa puolet vuodesta, tippuvat kulut karkeasti lähes puoleen. Eli jos autoa pitää käytössä vain kesällä, ja pätkii kesäaikaakin osiin, niin kulut voi saada tippumaan huomattavasti. Jos retkiauto toimii ainoana autona, vaatii seisottaminen hiukan enemmän suunnittelua.
Voit arvioida retkiauton vuosikustannuksia Polkujen lumon laskurilla: Ajoneuvoverolaskuri
Linkki Traficomin ohjeeseen ajoneuvoverosta: Ajoneuvoveron määrä
Lopuksi
Meille retkiauto on riittänyt ainoaksi autoksi. Varsinkin pieni malli sopii kaupunkiin. Retkiautolla voi ihan käytännössä hoitaa arkiasiat sekä matkailun. Auton säilytystä ei tarvitse miettiä, koska se mahtuu tavalliseen parkkiruutuun toisin kuin isompi matkailuauto, joka vaatisi helposti erityisjärjestelyjä paikoitukseen.
Kerrostalon parkkiin mahtuminen oli meille tärkeä asia ja koko hankinnan keskeinen kriteeri. Ajatus siitä, että autoa pitäisi säilyttää jossain kauempana hallissa tuntui hankalalta. Autoa ei myöskään haluaisi säilyttää tien varressa kolhuille alttiina.
Lyhyt 5,4 metrin auto on niukka sisätiloiltaan matkailua ajatellen. Meille tilat ovat kuitenkin riittäneet varsin hyvin, ja kaikki tarvittava on saatu aina mukaan. Arkiajoissa kaupungissa osaa arvostaa lyhyttä autoa, mutta pidemmillä matkoilla isompi auto olisi toki mukavampi. Ennen hankintaa kannattaa käydä katsomassa erilaisia autoja, ja pohtia mikä on sopivan kokoinen itselle. Ylipäätään pientä retkiauto ei kannata hankkia, jos kaipaa avaraa sisätilaa.
Lyhyttä mallia valittaessa ei ole kuin yksi pohjavaihtoehto, jossa on poikittaisvuode. Pitkittäisvuode olisi mukava, mutta sellaista ei lyhyeen autoon luonnollisesti mahdu. Poikittaisvuoteeseen könyäminen on välillä vaivalloista, ja pidemmän päälle tämä voi alkaa ärsyttämään. Tämä on lyhyen mallin selkeä puute. Se, että autolla mahtuu ajamaan arkiajot, aiheuttaa niukkuuttaa matkailukäytössä.
Minimalistille ja niukkuutta arvostavalle pieni auto voi kuitenkin olla oikein hyvä kompromissi arkikäyttöön. Siinä ei ole mitään liikaa, mutta kaikki tarvittava kuitenkin löytyy.
