Tämä talvi on ollut hiihtokeleiltään vaihteleva. Ensin lunta tuli paljon ja latuja ajettiin ympäri pääkaupunkiseutua. Maisema oli talvisen kaunis, puissa lunta ja pakkanen nipisteli poskia. Uudenvuoden kynnyksellä sääennusteet kuitenkin alkoivat enteillä lauhoja matalapaineita ja plussakelin vesisateita.
Ennen plussakelejä ehdimme tehdä muutamia mukavia hiihtoretkiä lähiseudulle. Näistä ehkäpä parhaiten jäi mieleen hiihtoretki Lopen harjumaaston kauniille laduille. Lopen Komiolla olemme käyneet lukuisia kertoja kesällä, mutta talvella emme kertaakaan. Ennen lähtöä piti latujen profiilia tutkia tarkkaan kartalta ja varmistaa etteivät ladut varmasti kulkisi pitkin jyrkkiä harjurinteitä. Kokemustemme mukaan alueella on todella jyrkkiä rinteitä, emmekä halunneet joutua niihin sukset jalassa. Kartalta kuitenkin selvisi, etteivät ladut kulje jyrkillä rinteillä, vaan ne kiertelevät pitkin tasaista nummea.
Hiihtoretken lähtöpaikaksi valitsimme Kalaton-lammen, jonka rannalla sijaitsee Lopen Samoojien kalamaja. Paikalla oli kaksi parkkialuetta, joilla oli iltapäivällä hyvin tilaa.
Ilma oli kirpeän viileä. Pakkasta -9 astetta, jonka purevuutta kohtalainen tuuli lisäsi. Ensimmäisten satojen metrien matkalla latu kulki ensin pitkin metsätien vartta ja nousi sitten harjun reunaa pitkin ylös nummelle. Latu oli yllättävän hyvässä kunnossa ja lunta oli juuri sen verran, ettei maapohjan kivet ja juuret tulleet läpi. Pakkaslumen luisto ei ollut paras mahdollinen, mutta toisaalta pitoa riitti eikä suksi lipsunut. Alkumatkasta pakkanen nipisteli sormia ja varpaita.
Latu kiemurteli nummella kauniissa männikössä. Suuria mäkiä ei ollut ja hiihtäminen oli vaivatonta. Matka joutui kesäretkiltä tutussa maastossa yllättävän ripeästi verrattuna kävellen matkaamiseen. Nopeasti saavuimme tutulle kulotusalueelle loivaa mäkeä lasketellen. Hiihdimme vielä eteenpäin Luutalammen suuntaan ja päätimme käydä katsomassa lammen rannalla olevaa nuotiopaikkaa.
Polku lammen rantaan oli yllättävän tallattu. Lähimmälle parkkipaikalle oli usean kilometrin matka. Ilmeisesti paikalle oli kuitenkin kävelty lumisessa maastossa jalkaisin, vaikka matkaa oli kohtalaisesti.
Pureva tuuli puhalsi suoraan lammen takaa nuotiopaikalle. Totesimme nopeasti, ettei paikalle tehnyt mieli jäädä kauniista maisemasta huolimatta. Mukana olisi pitänyt olla paksut taukovaatteet, jotta tuulessa olisi tarennut.
Suuntasimme takaisin pääladulle viereisen suon yli kulkevia pitkoksia pitkin. Tähän suuntaan ei muita jälkiä juuri ollut. Suksien kanssa sai olla varovainen, ettei lipsahtanut lumisilta pitkoksilta sivuun.
Seuraavaksi latu kiersi lenkin kauniin haan ympäri. Kesällä aidatussa haassa oli lehmiä. Loppukesällä lehmien lähdettyä kävelimme pellolla ihaillen kaunista maalaismaisemaa. Kasvillisuudesta ja raunioista päätellen paikalla on ollut joskus muinoin talo. Paikan tunnelma oli erikoisen mieleenjäävä.
Latu kierteli takaisin parkkipaikalle menomatkasta poikkeavaa reittiä pitkin. Metsä oli hyvin kaunista männikköä. Muita hiihtäjiä oli vain muutamia ja saimme hiihdellä rauhassa omaa tahtia. Yksilatuinen latu-ura kimurteli metsässä puiden ja maanmuotojen lomitse. Tunnelma oli aivan erilainen kuin leveällä latubaanalla urheiluhiihtäjiä väistellessä.
Viimeisen kilometrin matkalla latu laskeutui nummelta alas. Loppumatka oli miellyttävää laskettelua talvisessa metsässä. Mäet olivat loivia, eikä niitä laskiessa tullut liikaa vauhtia. Ladun suositeltu kiertosuunta oli selvästikin tarkaan harkittu. Alussa noustiin kohtalaisen jyrkästi nummelle ja lopussa tultiin vastaava mäki eri reittiä loivasti alas. Kaiken kaikkiaan hyvin miellyttävä latu retkihiihtoon perinteisellä tyylillä!
Kokonaisuudessaan hiihtoretkelle kertyi mittaa noin 12 km. Tasaisia latuja pitkin olisi hyvin jaksanut pidemmäkin lenkin.
Repussa oli eväitä mukana, jotka oli vielä syömättä koska sopivaa nuotiopaikka ei matkalla osunut kohdalle. Päätimme mennä sytyttämään tulet parkkipaikan viereiselle laavulle. Sydäntalven illan hämärtyessä oli lämpimän nuotion äärellä mukavan tunnelmallista istua. Eväät maistuivat erityisen hyvältä, kuten aina luonnon helmassa!
