Hossan poluilla

Hossan retkeilyalue on perustettu vuonna 1979. Vuonna 2017 alue tuli suuren yleisön tietoisuuteen kun Hossan kansallispuisto avattiin näyttävällä mediakampanjalla. Kansallispuiston avajaiset toivat alueen meidän tietoomme ja siitä lähtien käynti Hossassa on ollut mielessämme. Kesällä 2019 matka toteutui ja vietimme alueella yhteensä 5 yötä maastossa yöpyen.

Hossan luonto on harjumaista kangasmaastoa, vanhoja metsiä sekä lukemattomia kirkasvetisiä järviä ja lampia. Laajalla polkuverkostolla voi liikkua jalkaisin ja pyörällä sekä vesistöjä pitkin meloen. Harjut kertovat tarinaa jääkauden ajoista ja ovat komeita katsella retkipoluilta käsin. Alueella liikkuu runsaasti poroja ja niitä tepastelikin leiripaikkojemme ympärillä päivittäin.

Hossan kansallispuisto sijaitsee Kuusamontien (valtatie 5, E63) ja Suomussalmi – Murtovaara -tien (nro 843) välissä Suomussalmen kunnan pohjoisosassa, osittain Kuusamon ja Taivalkosken kuntien puolella.”  – luontoon.fi/hossa

Ensimmäinen ilta

Saavuimme Hossaan myöhään illalla pitkän ajomatkan jälkeen. Luontokeskus oli mennyt jo kiinni ja päädyimme silmäilemään pihalla olevaa karttaa telttapaikan toivossa. Lähdimme ajamaan autolla puiston läpi menevää tietä ja jäimme yöksi Jatkonjärven telttailualueelle. Alueella oli jo useita muitakin telttaseurueita ja parhaat paikat olivat varattuina. Pystytimme pienen telttamme vapaalle paikalle järven rantaan. Yö oli hiljainen ja raikkaan viileä.

Julma-Ölkky ja Lihapyörre

Julma-Ölkky on komea luonnon muovaama pitkulainen rotkojärvi. Järveä reunustavan pystysuoran jyrkät kalliot. Järveä kiertää polku ja lisäksi rannasta voi vuokrata kanootteja. Kävimme Julma-Ölkyllä kävellen Lihapyörteen parkkipaikalta käsin. Ölkylle pääsee myös suoraan autolla, mutta sinne olisi pitänyt ajaa toistakymmentä kilometriä pitkä lenkki. Kävellen matka oli vain muutama kilometri.

Lihapyörteeltä Ölkylle on kävelymatkaa noin 4 km. Polku kulkee aluksi vanhassa kangasmetsässä Värikallion kaarrosta pitki ja parin kilometrin kohdalla erkanee pohjoiseen seuraten Ala-Ölkyn harjurantaa. Sää oli helteinen ja viilentelimme oloa polun varressa pulppuavan heteen raikkaalla vedellä.

Julma-Ölkyllä oli tungokseen asti väkeä. Päätimme vuokrata kanootin. Helteellä kävely pitkin Ölkyn mäkistä rengaspolkua tuntui liian raskaalta ajatukselta. Lähdimme melomaan pitkin mahtavaa rotkojärveä. Vedestä kohoavat kalliot ovat komea näky kanootistakin käsin. Meloimme riippusillan ali eteenpäin kunnes järvi katkesi ja vastaan tuli kapea puro. Kanootin olisi voinut kantaa kapean kannaksen yli, mutta seuraava lampi (Pikku-Ölkky) näytti niin pieneltä, ettei sinne ollut mieltä siirtyä melomaan. Ölökynperälle asti ei siis pääse vettä pitkin kantamatta kanoottia. Käännyimme takaisin ja rantauduimme riippusillan juurelle. Kiipesimme kivikkoiselta rantatörmältä polulle evästelemään ja ihailemaan maisemaa.

Julma-Ölkky on vaikuttava rotkojärvi. Tällä kertaa emme ehtineet tutustua Ölkkyyn jalkaisin, mutta komeudesta saa osansa myös vesiltä käsin. Ehdottoman suositeltava retkikohde Hossassa!

Paikannimet
Hossan paikannimistö kertoo kulttuurien kohtaamisesta. Jälkensä ovat nimistöön ovat jättäneet saamelaiset, karjalaiset ja suomalaiset.
Kaikkiin paikan nimiin on faktapohja. Lihapyörre on ollut lihan säilytys paikka kesällä. Lihoja on säilytetty veden alla veden kylmyyden ja pyörteiden takia.
Hevonperseenmutka vie uittoaikaan. Julma-Ölkyn Ölkky tarkoittaa rotkoa. Sitä on käytetty myös metsästykseen, riistaa on ajettu kalliolta alas veteen. Siellä on menetetty myös ihmishenkiä. Se on julma, ei anna anteeksi.

– Retki-lehti, Hossan aika -artikkeli

Kirkasvetinen

Yövyimme Kirkasvetisen rannan rauhallisella nuotiopaikalla. Kirkasvetinen on pieni järvi, jonka vesi on nimensä mukaisesti kristallinkirkasta. Näkyvyyttä on useita metrejä ja soudellessa pohjan voi erottaa vielä kaukana rannasta. Vedessä uivia kaloja voi katsella rannalta käsin ja mietimme, että saattaa kalastaminen olla tylsää kun kalat näkee niin hyvin.

Paikka oli hyvin rauhallinen yöpyä, eikä vieressä menevällä metsätiellä ollut juuri liikennettä. Aamulla porot jolkottivat teltan lähellä olevalle laiturille juomaan. Olimme vasta heräilemässä teltassa ja porojen tepastelu pitkospuilla kuulosti tottumattoman korvaan oudolta, jopa hieman pelottavalta.

Kokalmuksen kierros

Pituudeltaan 14 km rengasreitti kiertää harjumaisessa maastossa kirkasvetisiä järviä. Lähdimme kierrokselle myöhään helteisenä iltapäivänä. Vatsat olivat täynnä luontokeskuksella nautitusta lounaasta.

Kierroksen ensimmäinen nähtävyys oli Muikkupuro. Lyhyt puro yhdistää kaksi järveä toisiinsa. Riisuimme kengät ja laskeuduimme puron reunalle rakennettuja portaita pitkin raikkaan viileään veteen. Hiekkapohjan päällä pienet kalat ponnistelivat kevyttä virtaa vastaan. Rannalla on laavu ja nuotiopaikka. Paikka olisi hieno yöpaikka!

Reitti kulkee pitkän matkaa komeaa harjua pitkin, joka erottaa kaksi järveä toisistaan. Harjupolulla käveli vastaan poro. Poro arvioi vastaantulijoita ja päätti sitten kävellä ohitsemme varvikkoon. Poro ilmeisesti arvio retkeilijät vaarattomiksi koska se ei kiinnittänyt meihin enää huomiota ja mustikat maistuivat.

Reitillä on autiotupa, jossa on mahdollista yöpyä ilman ennakkovarausta. Tupa on kauniin puron vieressä järven rannalla. Vieraskirjan mukaan tupa on ollut aktiivisessa käytössä ja lähiaikoina lähes joka yönä tuvassa oli yövytty.

Reitin varrella on useita hienoja hiekkarantoja ja muutama laavu. Koko reitin kiertämiseen meni aikaa yhteensä kuusi tuntia. Se on paljon enemmän kuin alunperin arvioimme. Reitti on tasainen ja helpokulkuinen, mutta taukojen sekä maisemien ihailun johdosta aikaa kului yllättävän paljon. Näimme reitin varrella vanhan polkukartan ja siinä näkyi useita oikoreittejä, joilla matkaa voi lyhentää. Virallisesta kansallispuiston kartasta nämä oikopolut on poistettu, mutta ne erottuvat selvästi maastossa.

Reitti on merkitty karttaan pyöräilykelpoiseksi ja vastaan tulikin useita maastopyöräilijöitä. Leveärenkainen fatbike voisi olla oiva menopeli Kokalmuksen kierrokselle!

Pyöräillen Harjujen huikosella

Karttaan on merkitty 12 km mittainen pyöräilyreitti nimeltään Harjujen huikonen. Reitti alkaa ja loppuu luontokeskukselle, josta saa myös vuokrattua paksurenkaisia maastopyöriä. Yhtenä päivänä vuokrasimme pyörät ja lähdimme reitille. Tämäkin päivä oli helteinen ja aluksi koko ajatus pyöräilystä tuntui uuvuttavalta. Viileämpiä päiviä ei ollut tulossa, niin paras oli vaan mennä.

Reitti kiertelee harjumaisessa kangasmaastossa lähistöllä olevan järven rantoja. Pääosin polku on tasaista ja leveärenkainen pyörä rullasi hyvin eteenpäin. Järveltä puhalsi välillä viilentävä tuulenvire polulle.

Hakokoski

Reitin kauimmainen lenkki on merkitty vaativaksi ja se pitää paikkansa. Loppulenkillä on useita todella jyrkkiä nousuja ja laskuja polun kiivetessä harjujen reunoja ylös alas. Pyörää sai taluttaa hiki hatussa mäkiä ylös. Alaspäin pääsi nautiskelemaan vauhdista. Loppulenkin voi jättää ajamatta käyttämällä oikoreittiä, joka kulkee Torkonluikean nuotiopaikan kohdalta.

Yhteenvetona Harjujen huikonen on mainio maastopyöräreitti parin tunnin pyöräilyyn. Pyörien vuokraus onnistui helposti luontokeskukselta. Reitti on hyvin merkitty maastoon ja reitiltä voi poiketa omien mieltymysten mukaan.

Kanootilla Hossanjärvellä

Kävimme melomassa kanootilla Hossanjärvellä ja yövyimme järven rannalla olevalla niemellä. Kanootin vuokrasimme luontokeskuksesta ja sen sai vesille Papinpetäjältä.

Hossanjärvi on kaunis erämainen järvi. Erämainen luonto kuljettaa mielen pois nykyhetkestä kauas menneisyyteen. Järvellä on useita saaria ja kauniita hiekkarantoja rantautumiseen. Järvi on suurelta osin kansallispuiston ulkopuolella ja siellä voi liikkua jokamiehen oikeuden puitteissa.

Muutaman kilometrin melonnan jälkeen näkyi vastarannalla ihmisasutusta. Kartasta katsoen siellä tulee vastaan Hossan kylän lomapalvelut. Sinne asti emme meloneet vaan käännyimme takaisin erämaahan. Löysimme matkalta kauniin niemenkärjen, jossa oli jäljistä päätellen ennenkin pidetty taukoa. Rantauduimme hiekarannalle ja pystytimme telttamme suojaisaan paikkaan rannan tuntumaan. Yöllä ja aamulla rantoja pitkin leirin ohitse käveli useita poroja, jotka olivat kuin kotieläimiä. Paikka oli rauhallinen, mutta vastarannalta kuului meteliä kun laavulla vietti iltaa partiolaisleiri.

Hossanjärvi on kaunis ja se on helppo melontakohde. Kanootin saa järven pohjoispäästä Papinpetäjältä ja siitä on helppo aloittaa retki.

Yhteenveto

Hossa meni kärkisijoille kansallispuistojen listalla, joissa olemme vierailleet. Ihmisiä oli vähemmän kun oletimme ja maastossa sai retkeillä pääosin rauhassa. Luonto on kaunista ja yöt kesäaikaan valoisia. Hossa on ehdottoman suositeltava kohde erämaisen luonno ystävälle. Hossan kylän palvelut ovat vaatimattomat ja lähin kunnollinen kauppa on 30km päässä. Luontokeskuksen tarjoama lounas on kätevä tapa pitää nälkää loitolla ja säästää omia eväitä. Lisäksi on kehuttava luontokeskuksen erittäin ystävällistä ja avuliasta henkilökuntaa!