Aavoja suomaisemia ja pitkiä hiekkarantoja Patvinsuolla

Patvinsuon kansallispuisto on tunnettu erityisesti laajoista suoalueistaan. Suot ovat puiston mieleenjäävin osa ja niillä käyskennellessään voi tuntea aitoa erämaan tunnelmaa. Lisäksi laaja puisto sisältää kauniita kangasmetsiä ja järviä, joista erityisesti Suomunjärvi on näkemisen arvoinen pitkine hiekkarantoineen.

Vietimme Patvinsuolla viisi päivää heinäkuussa 2020. Tämä postaus kertoo retken kokemuksista. Retkisää oli kesäisen kolea: päivät 15-20 astetta ja yöt alle 10 astetta.

Patvinsuon kansallispuisto on vuonna 1982 perustettu kansallispuisto, joka sijaitsee Lieksan ja Ilomantsin alueilla, Koitereen pohjoispuolella. Patvinsuon pinta-ala on 105 neliökilometriä, ja se onkin eteläisen Suomen laajin kansallispuisto ja merkittävä suoluonnon suojelu- ja tutkimusalue. Se on myös osa Pohjois-Karjalan biosfäärialuetta. Alueella on 80 kilometriä merkittyjä polkuja. Kansallispuisto sijaitsee sekä eteläisten, että pohjoisten suo- ja metsätyppien vaihettumisvyöhykkeellä. Suoalueet ovat alueelle leimaa-antavia.

Wikipedia – https://fi.wikipedia.org/wiki/Patvinsuon_kansallispuisto

Suomunjärvellä on kauniita hiekkarantoja ja kangasmetsiä

Patvinsuon kansallispuiston aluella on muutama järvi, joista Suomunjärvi on isoin ja ehkäpä kaunein. Suomunjärvi on syntynyt harjukankaalle – sen rannat ovat suurelta osin hiekkarantoja ja järvellä on lukuisia pitkulaisia harjusaaria sekä kapeita niemiä. Järveä kiertää 15 kilometrin mittainen retkeilyreitti, Suomunkierto, ja rannoilla on muutamia nuotio- ja telttailupaikkoja.

.

Suomunjärven ympäristö on suurelta osin harjukangasta ja mäntymetsää. Vaivaton tapa tutustua alueeseen on kiertää mäntypolku (4,5 km), joka lähtee Suomun luontotuvalta. Polku kiertelee järven rannalla ja kauniilla mäntykankaalla. Reitin kohokohta on hiekkainen Kuikkaniemi, jonka päässä sijaitsee 1800-luvulta peräisin oleva kalastajien vanha sauna.

Suomunjärvi soveltuu hyvin vesiretkeilyyn. Kokonsa puolesta järvi on sopiva päiväkohde melontaretkelle. Halutessa voi yöpyä rannoilla olevilla kauniilla telttapaikoilla. Kanootteja, kajakkeja ja soutuveneitä saa vuokrata luontotuvalta. Oman kanootin saa vesille usealta vesillelaskupaikalta.

Kaunista kangasmetsää Suomunjärven ympäristössä
Kalastajien vanha sauna Kuikkaniemen päässä
Kaatuneita keloja Suomunkierron varressa

Suomunjärven varressa on muutama taukopaikka. Me emme kiertäneet Suomunkiertoa, mutta kävimme Lapinniemen nuotiopaikalla evästelemässä. Lapinniemi on kolmen kilometrin päässä Suomun luontotuvalta. Nuotiopaikalla oli telttapaikkoja ja puucee.

Nuotiopaikalta johtaa kapea kannas viereiseen saareen

Retki Patvinsuon aavalle suoalueelle

Laaja avonainen suoalue on Patvinsuon kansallispuiston tunnetuin retkeilykohde. Suo on leveimmältä kohdaltaan 10 kilometrin levyinen ja pitkospuita on kilometrikaupalla. Tutustuimme suohon kävelemällä 10 km mittaisen lenkin, joka alkoi ja loppui Kurkilahden parkkipaikalle.

Kulkemamme reitti merkattu sinisellä värillä kartalle

Puolipilvinen, viileän tuulinen sää oli mainio suolla retkeilyyn. Hyttysiä ja paarmoja oli vähän ja aurinko ei porottanut liikaa. Reitti suolle alkoi Kurkilahden parkkipaikalta. Heti muutaman kymmenen metrin kävelyn jälkeen alkoivat pitkospuut, jotka näyttivät jatkuvan horisonttiin asti. Laaja suoalue aukesi silminkantamattomana tasankona ympärillämme. Oli pakko pysähtyä ihailemaan mykistävää maisemaa.

Kävelimme Teretin lintutornille, jonne oli matkaa runsaat kolme kilometriä. Torni on keskellä suoaluetta ja sieltä oli kaunis näkymä koko aavalle suolle. Harmiksemme emme nähteen tornista karhuja tai mitään muitakaan metsän eläimiä. Ainoastaan muutama haukka liiteli suon yllä. Tornin läheisyydessä on laavu, jonka luona söimme eväitä. Laavulla oli sen verran paljon lentäviä ötököitä, että pakkasimme nopeasti tavaramme ja lähdimme kävelemään takaisinpäin.

Näkymä Patvinsuon lintutornista

Kävelimme tornilta jonkin matkaa samaa reittiä takaisin polkujen risteykseen, josta erkani reitti kohti Olkkosensaarta. Tämän reitin alkuosa kulki läpi aavan suomaiseman ja se oli mielestämme edellistäkin reittiä kauniimpi. Reitillä ei ollut laavun ja lintutornin lisäksi yhtään järkevää evästelypaikkaa, joten päädyimme keittämään kahvit pitkospuiden levennyksellä. Tuulisella suotasangolla ei ollut hyttysistä riesaa.

Pitkospuiden kävelyssä on se harmittava puoli, ettei maisemia ehdi katsella kun jalat pitäisi saada osumaan pitkosten päälle. Kerran jos toisenkin jalka lipesi kosteaan suohon kun kävelyn lomassa erehtyi katselemaan sivulle. Kauniin maiseman kohdalla piti kiltisti pysähtyä paikalleen.

.

Kilometrin mittaisen pitkospuuosuuden jälkeen reitti siirtyi kulkemaan suon keskellä olevan metsäalueen (Olkkosensaari) reunalla. Reitti kiersi parin kilometrin matkan metsäaluetta ja palasi lopuksi takaisin suolle, jonka jälkeen saavuttiin autotielle. Kävelimme kilometrin matkan takasin lähtöpaikalle autotien ja Suomunjärven välissä kulkevaa polkua pitkin.

Patvinsuo Olkkosensaaren suunnalta

Koko reitille tuli pituutta yhteensä 10 kilometriä. Teretin lintutorni näköaloineen oli ehdottomasti vierailun arvoinen paikka. Lisäksi Olkkosensaarelle kulkee todella kauniin pitkokset suoalueen keskellä. Reitti oli suurelta osin pitkospuita, eikä korkeseroja ollut käytännössä ollenkaan.

Retki Iso Hietajärvelle

Iso Hietajärvi on yksi puiston pienemmistä järvistä. Järvi sijaitsee Suomunjärven läheisyydessä ja sinne pääsee polkuja pitkin Suomunjärven puolelta. Lisäksi järvelle pääsee vastakkaiselta puolelta metsäautotien päästä lähtevältä polulta. Suomun luontotuvalta matkaa kertyy runsaat 3 kilometriä yhteen suuntaan. Järven rannalla kulkee polku, mutta järven ympäri ei pääse kävelemään. Järven kaakkoiskulmalla on nuotiopaikka ja puucee.

Sääennuste lupasi sadekuuroja ja koleaa säätä, joten pakkasimme reppuihimme sadevaatteet. Lähdimme kävelemään Suomun telttailualueelta seuraten Suomunjärven ympäri kiertävää polkua. Hyväkuntoinen leveä polku kulki mäntykankaalla Suomunjärven läheisyydessä. Vajaan kahden kilometrin kohdalla saavuimme risteykseen, josta Iso Hietajärven polku kääntyi vasemmalle. Tämä polku oli paljon edellistä polkua kapeampi. Sateen kastelema varvikko taipui polun ylle kastellen kengät ja lahkeet läpimäriksi. Saappaat olisivat olleet vaelluskenkiä parempi varuste kostealle kelille.

Hietavaaran juurella sateen kastelema varvikko kasteli lahkeet

Polku kulki Hietavaara-nimisen mäen vierestä. Edellisenä päivänä olimme huomanneet kartasta, että Hietavaaran rinteelle oli merkitty kivikkoa. Se oli kiinnostavaa, koska emme olleet nähneet Suomunjärven läheisyydessä yhtään kiveä tai kalliota. Rinne oli kaunis ja siinä oli selvästi jääkauden jäljet nähtävillä.

Runsaan kilometrin kävelyn jälkeen savuimme järven rannalle. Rannalla oli avoin nuotiopaikka ja puucee. Olin mielessäni toivonut katettua nuotiopaikkaa sadekuurojen varalle, mutta ainoa sadesuojaksi kelpaava rakennus oli puucee / halkovarasto. Sytytimme tulet nuotioon ja kuivattelimme sen lämmössä märkiä sukkia ja kenkiä. Keitimme kahvit ja söimme eväitä.

Vietimme järven rannassa pari tuntia ja sinä aikana ohi meni muutama sadekuuro. Taisi ukkonenkin jyrädellä. Lopulta lähdimme kävelemään samaa polkua takaisin Suomuun. Polun näkymä oli hyvin kaunis ilta-auringon säteiden kimallellessa sateen kasteleman metsän läpi. Märässä metsässä hyttysiä oli niin paljon, että hyttyshatut oli laitettava päähän.

Retkelle tuli mittaa yhteensä runsaat 6 kilometriä. Reitillä on vähän korkeuseroja ja varsinkin Suomujärven puoleinen polku oli leveä ja hyväkuntoinen. Hietajärven nuotiopaikka oli kaunis ja siinä oli mukava viettää taukoa.

Retki Kuusipolulle

Kuusipolku kiertää puiston itäosassa sijaitsevan Autiovaaran rinteillä. Rengasreitti on 3 kilometriä pitkä. Autiovaaran rinteillä kasvaa vanhaa kuusimetsää, joka tekee reitin maisemasta hyvin erilaisen verrattuna Suomunjärven ympäristön mäntykankaaseen. Puuston ikäkartan mukaan metsä on monin paikoin yli satavuotiasta. Rinteillä on ollut asutusta menneinä aikoina ja siellä on vanhoja kaskimaita. Reitin ohjeellinen kulkuaika on noin yksi tunti.

Kävelimme Kuusipolun kuurosateisena päivänä. Reitti alkoi Autiovaaran levähdyspaikalta, joka on Patvinsuolle johtavan tien varressa. Levähdyspaikalla on puucee ja pöytä. Alussa reitti kulki lyhyen matkaa nuoressa metsässä, mutta sukelsi nopeasti vanhaan kuusikkoon. Valitsimme risteyksessä oikeanpuoleisen polun, joka kiersi reitin ympäri vastapäivään.

Autiovaaran korpimetsää

Lähestyvä ukkoskuuro ilmoitteli itsestään jyrinällä ja kaivoimme sadetakit esiin. Vettä ropsutteli, mutta onnistuimme pysymään kuivana. Polku nousi alkumatkasta vaaran rinnettä ylöspäin ja kääntyi puolivälissä alamäkeen. Reitti ei vienyt vaaran laelle asti, eikä polulta ollut näköaloja. Parasta antia oli vanha luonnontilainen kuusimetsä. Polun korkeimmalla kohdalla oli muutamia komeita vanhoja haapoja.

Lähellä olevan ukkospilven jyrinä aiheutti levottoman olon ja kävelimme reipasta tahtia eteenpäin. Mietimme, voisiko salama iskeä vaaran rinteelle. Hyttyset villiintyivät kosteassa säässä ja hyttyshatut piti kaivaa esille. Kaunista vanhaa metsää ei malttanut pysähtyä kunnolla ihailemaan.

Lopulta saavuimme helpottuneina takaisin polkujen risteykseen ja pienen matkan päästä parkkipaikalle. Ukkoskuuro ei onneksi osunut täydellä voimalla päälle vaan se jäi jyristelemään horisonttiin.

Kuusipolku oli luonnoltaan hyvin erilainen verrattuna Patvinsuon muihin metsäalueisiin. Kuusipolun kiertäminen oli mukavaan vaihtelua mäntykankaaseen. Reitillä oli kohtalaisesti korkeuseroja ja polku oli paikoin juurakkoinen ja sateella liukas.

Ukkospilvi lymysi Suomunjärven takana kun saavuimme takaisin Suomuun

Suomun luontotuvalla on tarjolla kahvia ja telttailualueella toistakymmentä telttapaikkaa

Suomun luontotupa ja tuvan yhteydessä oleva telttailualue sijatsevat puiston ytimessä Suomunjärven rannalla. Luontotuvalla on tarjolla kahvia ja pientä purtavaa. Lisäksi vuokrattavana soutuveneitä, kajakkeja sekä kanootteja. Luontotuvalla voi myös yöpyä sisämajoituksessa.

Telttailualue kuvattuna keittokatoksen vierestä Suomujärven suunnalta

Suomun telttailualue on puiston ainoa telttailualue, jonka lähelle pääsee autolla. Parkkipaikka on sadan metrin päässä telttapaikoista. Puiston muut telttailualueet ovat patikkamatkan päässä parkkipaikoilta, eikä parkkipaikoilla saa yöpyä teltassa. Suomun telttailualue on melko laaja ja kangasmetsässä on toistakymmentä selkeästi toisistaan erillään olevaa telttapaikkaa. Lisäksi alueella on palveluja kuten keittokatos varustettuna erinomaisella puuhellalla, nuotiopaikka, juomavesikelpoinen kaivo, puuceet ja jätekeräys. Alueella on myös kaksi tilaussaunaa. Vietimme telttailualueella viisi yötä ja sitä voi suositella varauksetta.

Alueelle kannattaa tulla joissa, jotta saa hyvän telttapaikan. Myöhään illalla alue täyttyi ja hyvät telttapaikat olivat varattuna.

Suomunjärvi telttailualueen rannasta
,

Muita postauksia


2 vastausta artikkeliin “Aavoja suomaisemia ja pitkiä hiekkarantoja Patvinsuolla”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *