Petkeljärvi – komeiden harjujen valtakunta

Järvimaisema Petkeljärvellä

Petkeljärven kansallispuisto on perustettu vuonna 1956 samaan aikaan kuuden muun kansallispuiston kanssa. Kansallispuisto on yksi Suomen vanhimmista. Sitä vanhempia ovat vain Pallas-Yllästunturi ja Pyhä-Luosto. Petkeljärven kansallispuisto on Suomen pienin kansallispuisto. Sen pinta-ala on vain 6 km2. Puiston alueelle mahtuu kauniita harjuja, vesialueita sekä retkeilyreittejä. Puiston ytimessä olevaa Petraniemen leirintäaluetta alettiin kehittää 60-luvulla ja nykypäivänä retkeilykeskus on erinomainen tukikohta matkailijalle. Alueen päärakennus tarjoaa majoitus- ja ravintolapalveluja sekä telttailu- ja leirintäalueen.

Kauniin luonnon lisäksi Petkeljärvellä on sotahistoriaa mm. kunnostettuja juoksuhautoja ja korsu. Sota ei koskaan tullut Petkeljärvelle asti, mutta rintama oli hyvin lähellä. Petkeljärven lähellä on Möhkön ruukkikylä, jossa on komea ruukkimuseo ja sotahistoriaa.

Vietimme Petkeljärvellä neljä päivää heinäkuussa 2020.

Kuikan kierros ja Keltasilmä

Kuikan kierros (6,5 km) on Petkeljärven suosituin retkeilyreitti. Kierros kulkee komeassa harjumaastossa ja esittelee jääkauden jälkiä kuten suppia ja harjujen historiaa. Kuikan kierroksen ulkopuolella oleva Keltasilmä on Taitajan taival retkeilyreitin varrella oleva laavu. Laavu sijaitsee kauniilla paikalla kahden lammen välisellä kankaalla. Paikka on kansallispuiston ulkopuolella Natura 2000 -alueella.

Kävelimme 10 km mittaisen reitin, joka seurasi osan matkaa Kuikan kierrosta ja poikkesi Keltasilmän laavulle. Kiersimme reitin myötäpäivään.

Kulkemamme reitti merkattu violetilla viivalla

Lähdimme Petraniemestä Kuikan kierrokselle. Alkumatka oli komeaa harjumaastoa, jota värittivät lukemattomat supat ja pienet lammet. Ruunalammen kohdalla pokkesimme Kuikan kierrokselta Taitajan taipaleelle ja kävelime sitä pitkin Keltasilmän laavulle. Polku Keltasilmälle kulki Natura 2000 alueella kansallispuiston ulkopuolella. Luonto oli talousmetsää, eikä se ollut niin kaunista kuin kansallipuiston alue.

Keltasilmän laavu

Keltasilmässä oli palveluina nuotiopaikka, laavu ja puucee. Pidimme laavulla evästauon. Laavun alue on kaunista kangasmetsää ja siinä on paljon hyviä teltta- ja riippumattopaikkoja.

Jatkoimme Keltasilmästä matkaa ajatuksena kiertää Joutenjärven vastapuolelle. Kartaan oli merkattu katkoviivalla oikopolku Joutenjärven luoteispään ympäri. Polun pitäisi lähteä rakennuksen pihasta. Yritimme etsiä polun alkua, mutta sitä ei millään löytynyt. Joutenjärven ranta oli tuuheaa kaislikkoa, eikä polku osunut silmään. Päätimme kiertää pidemmän lenkin, joka kulkee Ravajärven rannan kautta ja on merkattu selkeästi karttaan.

Pari kilometrin kierroksen jälkeen saavuimme jälleen Joutenjärven rantaan. Tältä puolelta katsottuna aiemmin kadoksissa olleen oikopolun toinen pää näkyi selvästi. Kävimme mielenkiinnosta kävelemässä parinsadan metrin mittaisen polun ja katsastamassa sen alkupään. Pieni harmitus kävi mielessä kun olimme kävelleet “turhaan” parin kilometrin lenkin, vaikka oikopolku oli ihan nenän edessä kaislikossa.

Jatkoimme matkaa Joutenjärven rantaa seuraten ja pian saavuimme takaisin Kuikan kierrokselle. Evästä oli otettu liian vähän reppuun ja nälkä kaiversi mahassa. Suorin reitti takaisin Petraniemeen kulkisi suoraan etelään Kuikankierrosta vastapäivään. Päätimme kuitenkin jatkaa länteen Kuikan kierrosta myötäpäivään, josta Petraniemeen olisi nelisen kilometriä.

Kuikan kierroksen loppuosa osoittautui todella kauniiksi. Ensin saavuimme kauniille suolle, jonka jälkeen polku sukelsi avaraan kangasmetsään. Metsäosuuden jälkeen reitti kulki Petkeljärven rannassa komealla harjulla.

.

Lopulta saavuimme Petraniemeen. Kuikan kierros oli todella kaunis. Keltasilmä oli myös kaunis paikka, mutta sinne kuljetaan talousmetsässä, joka ei ollut kansallispuiston metsien veroista. Jälkikäteen ajateltuna pelkkä Kuikan keirros olisi ollut aivan riittävä lenkki maisemien puolesta.

Melontaretki Korkeasärkän ympäri raikkaassa sadekuurossa

Korkeasärkkä on parin kilometrin mittainen kapea harjuniemi, joka alkaa Petraniemen vierestä. Päätimme kiertää Korkeasärkän meloen, koska ajattelimme, että käveleminen edestakaisin samaa polkua saattaisi olla tylsää.

Lohisalmi

Petraniemestä sai vuokrattua kanootteja ja kajakkeja. Valitsimme kajakkikaksikon (joka muistutti enemmän ammetta kun oikeaa kajakkia). Ilma oli kaunis ja ajatuksissa siinsi tyyni kesäilta meloen järvellä. Heti kun pääsimme vesille, alkoi tuuli voimistumaan ja taivaanrantaan ilmestyi tummia pilviä. Meloimme Korkeasärkän rannan tuntumassa Lohisalmeen, joka on särkän eteläpää. Muutaman kymmenen metrin levyinen Lohisalmi katkaisee särkän ja mahdollistaa vesiretkeilyn Korkeasärkän toiselle puolelle. Mainittakoon, että veden syvyys Lohisalmessa on ainakin pari metriä, eikä sitä kannata yrittää ylittää kahlaamalla, vaikka matka onkin lyhyt.

.

Lohisalmen jälkeen alkoi sataa. Ensin tuli suuria pisaroita harvakseltaan, mutta sade yltyi vähitellen ja kohta vettä tuli kun asiaan ilta-auringon samalla paistaessa. Päätimme rantautua Korkeasärkän kivikkoiselle rannalle ja mennä puun alle sadetta suojaan. Sade väistyi yhtä nopeasti kun oli tullutkin komean sateenkaaren kera. Pääsimme jatkamaan matkaa.

Meloimme Korkeasärkän toista puolta Petraniemeen päin. Petraniemen kohdalla särkän katkaisee kapea oja. Uitimme ja kannoimme kajakin tästä kohdasta särkän toiselle puolelle. Sade oli mennyt ohi ja tuuli tyyntyi, mutta niin loppui myös kajakin vuokra-aika. Meloimme takaisin Petraniemen rantaan palauttamaan kajakin.

Möhkön ruukkikylä

Möhkön kylä sijaitsee 13 km päässä Petkeljärven retkeilykeskuksesta. Kylä sijaitsee Venäjän rajan tuntumassa vuolaana virtaavan Koitajoen varressa. Möhkössä on vaikuttava savottakulttuurista ja ruukinaikaisesta historiasta kertova museo. Museo kattaa useita rakennuksia kosken varressa. Lisäksi kylässä on kahvila ja majoituspalveluita. Kylässä ei ollut lounasravintolaa ainakaan 2020 kesällä.

Kävimme Möhkössä päiväseltään Petkeljärveltä käsin. Kyläkäynti oli hyvä välipäivä retkeilylle ja museo oli mieleenjäävä kurkistus kylän historiaan.

Möhkön ainutlaatuisesta kulttuuriympäristöstä löytyy rakennuksia, teollisuushistoriallisia jäänteitä, muistoja sotahistoriasta, sotatulokaskasveja ja kaunista luontoa. Ruukin näyttelyt sijaitsevat päärakennuksessa Pytingissä ja ruukinaikaisessa kaupparakennuksessa Ambarissa. Ruukilla on myös Museoviraston restauroima ainutlaatuinen kanavajärjestelmä ja vanhassa asuntoproomussa Mantassa palvelee savottakahvila Möhkön Manta. Koitajoen kuohujen rannalla sijaitsee ruukin vanha paja, jossa järjestetään kesäisin taontanäytöksiä. Laajalla ruukin alueella kiertelee Lemmenpolku, joka johdattaa kulkijan Lotinankoskelle ja Möhkön Arboretumiin.

https://mohkonruukki.fi/

,

Muita postauksia


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *