Tuusulanjärvi talviliikuntapaikkana

Tuusulanjärvi on ollut jo vuosia suosittu talviliikuntapaikka. Suosituimmat liikuntamuodot järven jäällä ovat luistelu, hiihto ja kävely. Lisäksi jäällä on nähty pyöräilijöitä, sekä erilaisia purjeella ja leijalla kulkevia laitteita, kuten leijalautoja ja kelkkoja. Parhaimmillaan jäällä on ollut tuhansia ulkoilijoita. Järvelle on jo vuosia aurattu luistelurata, joka on ollut parhaina talvina koko järven mittainen.

Tuusulanjärvi on muodoltaan pitkulainen. Sillä on pituutta noin 7 km ja leveyttä muutamasta sadasta metristä kilometriin.

Sisältö

Travelers’ Map is loading…
If you see this after your page is loaded completely, leafletJS files are missing.

Matka- ja retkiluistelu Tuusulanjärvellä

Lumisina talvina Tuusulanjärven jäälle on aurattu jo vuosia luistelurata. Parhaimmillaan rata on ulottunut järven päästä päähän, jolloin sillä on pituutta noin 7 km yhteen suuntaan. Edestakaisin luistelemalla matkaa kertyy siis yli 14 kilometriä, joka on hyvä lenkki harrastelijalle.

Auratun radan muoto ja mitta on vaihdelleet vuosittain lumi- ja jäätilanteen mukaan. Toisinaan on aurattu rinkulat vain järven päihin. Aina rataa ei ole saatu aurattua ollenkaan, jos jäälle on esimerkiksi päässyt vettä paksun lumikerroksen takia.

Vaikka rataa ei ole paksun lumen takia saada aurattua, voi jäälle päästä silti hiihtämään.

Retkiluistelu kirkkaalla teräsjäällä on ikimuistoinen kokemus. Tuusulanjärvellä tällaisia tilaisuuksia on tarjoutunut muutaman vuoden välein, kun järvi on jäätynyt ilman lumipeitettä, tai lumi on sulanut jäältä kesken talven pois. Varsinkin vähälumisina talvina kirkas jääpinta on melko yleinen ilmiö.

Komean leveää baanaa 2025
Vuonna 2016 oli peilijää
Pilvisen päivän luistelua vuonna 2021
Järvenjää sopii myös hiihtämiseen
Järvenpään päässä
Jään päällä ohut lumikerros talvella 2016
Leijahiihtoa vuodelta 2009
Luistinkelkkoja vuodelta 2009

Parkkipaikat

Parkkiaikkoja on järven ympärillä useassa paikassa. Suosittuja paikkoja jäälle lähtöön ovat mm. Gustavelund, Onnela, Vanhankylänniemi ja Järvenpää. Suosittuina viikonloppuina voi liikkujia ja autoja olla todella paljon, mutta yleensä parkkipaikka on aina löytynyt.

Varusteet luisteluun ja jäällä liikkumiseen

Jäällä liikkuessa on syytä noudattaa varovaisuutta. Turvallisinta liikkuminen on silloin, kun jään on tiedotettu olevan paksua ja jäällä on muutenkin muita liikkujia. Tuusulanjärven jään paksuudesta ilmoitetaan nykyään aktiivisesti Facebookissa (Jäähavaintomiehet Facebook) ja internetsivuilla.

Yksi tärkein varuste on jäänaskalit, jotka auttavat pääsemään pois avannosta. Naskalit kannattaa hankkia ja pitää aina mukana kaulalla, varsinkin jos on vähänkin epävarma jään kantavuudesta.

Jäällä voi luistella kaikenlaisilla luistimilla, mutta parhaiten epätasaisella luonnonjäällä pääsee kiitämään pitkäteräisillä retkiluistimilla. Retkiluistin liukuu kevyesti, eikä tökkää jokaisen epätasaisuuteen.

Jäänaskalit
Ylhäällä remmeillä kenkään kiinnitettävä luistin ja alhaalla hiihtomonoon kiinnitettävä luistin

Retkiluistimia on pääasiassa kahta mallia:

  • Hiihtomonoon siteellä kiinnitettävä malli
  • Tukevaan vaelluskenkään remmeillä kiinnitettävä malli

Hiihtomonon mallissa on etuna irtonainen kantapää, jolla potkuun saa hiukan lisää voimaa. Remmimallissa kantapää on kiinni luistimessa, eikä pääse nousemaan, mutta toisaalta tavallista kenkää on helpompi käyttää kävelyyn. Keskimäärin remmimalli on hankintahinnaltaan edullisempi.

Monon ja kengän valinnassa on tärkeä huomioida riittävä nilkan tuki. Esimerkiksi perinteisen hiihdon monoilla heikko nilkkatuki saattaa rasittaa nilkkaa kohtuuttomasti. Suositeltavaa on valita luisteluhiihtomono tai remmimallisiin luistimiin jäykkä ja korkeavartinen vaelluskenkä.

Lisävauhtia ja tukea saat ottamalla teräväkärkiset sauvat luistelun avuksi. Tavalliset hiihtosauvatkin sopivat tähän käyttöön.

Gustavelundin rantaa

Palvelut ja nähtävyydet

Sarvikallion näköalapaikka

Sarvikallio on Tuusulanjärven rantojen korkein kohta, joka kohoaa 25 metriä järven yläpuolelle. Sarvikalliolta avautuu komea maisema Tuusulanjärvelle. Kalliolta voi katsella maisemia ja istua nuotiolla. Kalliolle pääsee nousemaan suoraan jäältä portaita pitkin. Sarvikallio sijaitsee noin järven poulivälissä kapealla kohdalla.

Halosenniemi

Halosenniemi on taidemaalari Pekka Halosen vuonna 1902 valmistunut kansallisromanttinen ateljeekoti. Alkuperäiseen asuunsa entisöity Halosenniemi toimii taidemuseona, joka kertoo Pekka Halosen taiteesta sekä hänen elämäntyöstään ja ystävistään. Halosenniemi on aivan rannassa ja sitä voi ihailla hyvin jäältä käsin.

Kahvilat ja vuokraamot

Parhaimpaan sesonkiaikaan järven rannalle on avattu kahviloita ja välinevuokraamoja. Palveluja on ollut kummassakin päässä järveä. Osa kahviloista on ollut aivan jäällä ja niihin on helppo hypätä suoraan luistimilta.

Popup kahvila Fjällbon (Onnela) vieressä

Nuotiopaikat

Sarvikalliolla päällä on virallinen nuotiopaikka. Kaksi muuta nuotiopaikkaa ovat rannassa Onnelan lähellä ja Anttilan tilakeskuksen luona.

Fjällbon nuotiopaikka Onnelan lähellä

Vähälumisina talvina on mahdollista luistella peilijäällä

Tuusulanjärvellä on ollut muutaman vuoden välein mahdollisuus luistella peilikirkkaalla jäällä. Varsinkin vähälumisina talvina peilijää on melko yleinen.

Vuonna 2008 talvi oli tilastojen mukaan vähäluminen ja jää oli tammikuussa poikkeuksellisen sileä luisteluun. Kuvia alla.

Näkymä Sarvikalliolta Järvenpään suuntaan
Retkiluistelua vuonna 2008
Luistelukeli ei tästä parane
Jään pinta oli hämmentävän tasainen
Jää oli täynnä jääkukkasia talvella 2014