Tässä artikkelissa esittelen yhden reittivaihtoehdon Ahvenanmaan ulkosaariston kiertämiseen. Reitti tarjoilee karuja ulkosaariston maisemia ja reitillä pääsee aistimaan saariston omaleimaista tunnelmaa. Tämän reitin kiertämiseen on varattava muutamia päiviä aikaa jo pelkästään lauttamatkojen takia.
Helpoin tapa kiertää reitti on käyttää kulkuvälineenä polkupyörää. Välimatkat ovat lyhyitä pyöräillä ja maasto on tasaista. Pyörän selästä saariston luontoa ja maisemia pääsee ylipäätään aistimaan aivan eri tavalla kuin auton ratista. Lisäksi pyörän kanssa ei tarvitse huolehtia lauttojen sisäänpääsystä. Mielestäni reitti sopii kaikille pyöräretkeilystä kiinnostuneille.
Sisältö
- Yleistä tietoa saaristossa liikkumisesta ja reittivaihtoehdoista
- Reitti
- Tiistai, Kustavi – Brändö
- Keskiviikko, Brändö – Kumlinge
- Torstai, Kumlinge – Kökar
- Perjantai ja lauantai, Kökar
- Sunnuntai, Kökar – Houtskari
- Maanantai, Houtskari – Iniö – Kustavi
- Kokemuksia polkupyörän tavarakärrystä
- Lopuksi
Yleistä tietoa saaristossa liikkumisesta ja reittivaihtoehdoista
Kaikkein tunnetuin reitti saaristossa on Saariston rengastie, joka kiertelee Turun saaristossa. Saariston rengastien voi kiertää kahden – kolmen päivän mittaisena retkenä. Nopeimmat kiertävät reitin päivässä.
Mielestäni perinteisen Saariston rengastien suurin heikkous on komeiden merimaisemien vähyys. Reitti kiertelee pääosin laajojen saarten sisäosissa, ja merimaisemia näkee lähinnä lautalla ja lauttarannassa. Saaristoinen karu luonto jää suurelta osin kokematta. Ahvenanmaan saaristo sitävastoin tarjoilee karuja maisema runsain mitoin ja on maisemiltaan aivan eri luokkaa rengastiehen verrattuna.
Olen tehnyt useita pyöräretkiä Ahvenanmaan saaristoon, joten saarten palvelut ja olosuhteet olivat ennestään tuttuja. Saaristossa retkeillessä täytyy ottaa huomioon mm. sääolosuhteet ja lautta-aikataulut. Saaristossa saattaa olla hyvin tuulista, mutta useinmiten poutaa. Matkan etapit kannattaa pyrkiä suunnittelemaan tuuliolosuhteiden mukaan painottaen myötätuulta. Saaristossa tuuli saattaa yltyä hyvin kovaksi, joka tuntuu karuilla kalliosaarilla huomattavasti mantereen olosuhteita enemmän. Kesän 2016 retki onnistuttiin suunnittelemaan niin, että myötätuulta riitti hämmästyttävän hyvin koko matkalle.
Lautta-aikataulut rytmittävät matkan kulkua. Saarten välillä liikkuu vaihteleva määrä Ålandstrafikenin lauttoja. Osalla saarista lauttoja liikkuu useita päivässä ja pidemmillä väleillä saattaa mennä vain pari lauttaa päivässä. Tyypillisesti lautat liikkuvat tarkasti aikataulun mukaan, joten lauttarannassa tulee olla ajallaan, jos meinaa ehtiä mukaan. Pyörän kanssa matkatessa ei ole koskaan ollut onglelmaa lauttaan pääsyn kanssa. Ennakkovarauksia ei tarvitse tehdä.
Saaristossa on kohtalaisen runsaasti majoitusvaihtoehtoja leirintäalueista majataloihin. Teltan kanssa yösija löytyy takuuvarmasti, mutta majatalot kannattaa varata hyvissä ajoin etukäteen.
Reitti
Matkamme noudatti pääpiirteittäin seraavaa reittiä: Kustavi – Brändö – Kumlinge – Kökar – Houtskari – Iniö – Kustavi. Alla olevalla kartalla olevan reitin ajoimme siis vastapäivään.
Tiistai, Kustavi – Brändö
Pyöräretki alkoi tiistaina 5.7.2016 automatkalla Helsingistä Kustavin Vuosnaisten satamaan. Pyörät oli pakattu autoon – toinen auton katolle ja toinen peräkonttiin. Kustaviin saavuttiin iltapäivällä hyvissä ajoin ennen Brändön lautan lähtöä. Tavarat ja pyörät purettiin autosta retkikuntoon ja retkikunta hyppäsi laivaan. Laivalla oli väljää ja sää oli aurinkoinen.
Vuosnaisten satamassa on pieni parkkipaikka, jossa on mahdollisuus pitää autoa parkissa matkan ajan. Tämä helpottaa matkan toteutusta ja käytännön järjestelyjä. Satamasta löytyy myös muita palveluja kuten ravintola.
Laivamatka kesti runsaat puoli tuntia, jonka jälkeen saavuttiin Ahvenanmaalle Brändön saarelle. Asfaltti on saarilla punaista ja tiemerkinnät maalattu ruotsalaiseen malliin. Brändössä majoituimme ”Brändö Stugby” nimiselle leirintäaluelle, johon on pyöräilymatkaa lauttarannasta noin 10 km. Brändössä on kaksi leirintäaluetta, joista tämä on aiempien kokemusten mukaan parempi. Leirintäalueella on pieni nurmikenttä teltoille ja matkailuvaunuille sekä keittiörakennus. Tasoltaan alue on vaatimaton.
Iltapalaa tehdessä kaasukeittimestä loppui kaasu ja myös varapatruuna oli tyhjentynyt itsekseen. Amatöörimäinen virhe 🙂 Uutta oikeanlaista kierreventiilillistä patruunaa etsittiin lopulta koko matkan ajan saariston kaupoista tuloksetta. Nukkumaan mennessä sää oli tuulinen ja poutainen.
Keskiviikko, Brändö – Kumlinge
Aamu valkeni Brändössä aurinkoisen tuulisena. Lähtö venyi puoleen päivään aamurutiineita ja tavaroiden pakkaamista harjoitellessa. Telttaa purkaessa piti olla tarkkana, ettei teltta lähtenyt tuulen mukaan.
Ajoimme Brändön kirkonkylälle, jossa kävimme kaupassa ja lounaalla. Lounaspaikkana oli viihtyisä Trixie’s Shop & Cafe. Syötyämme lounaan jatkoimme matkaa kohti Brändön eteläkärkeä ja Torsholman satamaa. Matkaa kertyi runsaat 10km. Maisemat tällä välillä ovat hienot meren läheisyydestä johtuen. Seuranamme oli kova myötätuuli, joka joudutti pyöräilyä. Torsholmassa kävimme kaupassa (K-Extra) ostamassa jäätelöt ja loppuajan ennen lautan lähtöä vietimme riippumatossa lepäillen (#TicketToTheMoon). Brändöstä jatkoimme lautalla kohti Kumlingea.
Lautan saavuttua Kumlingeen, pyöräilimme 10km matkan kirkonkylälle. Matkalla laskimme lampaita lammastilaa ohittaessa. Kirkonkylällä kävimme kaupassa kysymässä kaasupatruunaa tuloksetta ja piipahdimme upeassa Pyhän Annan kirkossa, joka sijaitsee runsaan kilometrin päässä kylältä.
Kylältä jatkoimme pyöräilyä saaren eteläkärkeen. Määränpäänä oli Snäckössä oleva leirintäalue Ledholm Camping. Leirintäalue on pieni ja erittäin hyvätasoinen. Varustukseen kuuluu mm. täydellinen keittiö varusteineen sekä puusauna. Täällä vietimme retken toisen yön telttaillen.
Torstai, Kumlinge – Kökar
Lautta Kumlingesta Kökariin lähti aamulla klo 9:30. Lauttasatama oli leirintäalueen vieressä. Aamiaisen ja leirin kokoamisen jälkeen hyppäsimme lauttaan, joka muistutti vanhaa ruotsinlaivaa. Sää oli edelleen tuulinen, mutta laivamatkat menivät ilman liikaa keinuntaa.
Kumlingesta Kökariin matkustaessa täytyy vaihtaa lauttaa Ahvenanmaan pääsaarella Långnäsin satamassa. Lauttamatka kestää vaihtoineen muutaman tunnin. Kummallakaan lautalla ei ollut tarjolla syötävää, joten Kökariin saapui nälkäinen retkue.
Kökarissa odotti majoitus Antons gästhem majatalossa.
Perjantai ja lauantai, Kökar
Kökarissa vietimme kaksi kokonaista päivää ja kolme yötä. Kävimme useaan otteeseen nauttimassa merinäköalasta ja auringonlaskuista kirkon kallioilla Hamnön saarella. Paikka on upea ja ehdottomasti näkemisen arvoinen Kökarin kävijöille. Kallioilla voi ihailla ilta-auringon laskua mereen ja tutustua 1300-luvulla perustetun fransiskaaniluostarin raunioihin.
Vuokrasimme kajakin, jolla meloimme 10km lenkin Kökarin sisäsaarten ympäri. Reitti kiersi ympyrän, mutta jostain syystä lähes koko ajan oli vastatuuli. Jos riittää rohkeutta ja taitoja niin kajakilla voi meloa ulkomerelle Källskärin saarelle. Me tyydyimme turvallisempaan reittiin.
Majapaikkana Antons gästhem osoittautui loistavaksi valinnaksi! Palvelu on ystävällistä ja majatalo erittäin siisti.
Sunnuntai, Kökar – Houtskari
Kökarissa viettämiemme päivien jälkeen suuntasimme takaisin Turun saaristoon. Lauttamatka Korppoohon kesti 2.5 tuntia, josta jatkoimme lossilla Houtskariin. Tavoittena oli ajaa saariston rengastietä pitkin Kustaviin. Pyöräilimme 20km Houtskarin läpi saaren pohjoispäässä sijaitsevaan Mussala Camping -alueelle.
Alue on uusittu ja parannettu viime vuosina ja hintataso oli sen mukainen. Silti alueella on yllättäviä puutteita. Kaipasimme keittomahdollisuutta, koska meidän kaasukeittimen patruuna oli tyhjä. Alueella oli yksinkertaiset keittotasot, mutta ei ollenkaan keittoastioita! Kysyimme asiasta ja selitys puuttelle kuului: keittoastiat voidaan varastaa, niin siksi niitä ei ole hankittu! Kumma kyllä kaikilla muilla leirintäalueilla on ollut keittoastiat käytettävissä.
Illalla kävimme syömässä leirintäalueella olevassa ravintolassa. Se olikin retkemme hienoin illallinen! Kävimme myös näkötornissa, joka oli leirintäalueen vieressä olevan mäen päällä. Tornista ihailimme auringonlaskua. Telttamme oli pystytetty isolle nurmikentälle, mutta illalla viereen oli ilmestynyt toinen teltta, vaikka tyhjää tilaa olisi ollut ympärillä runsain mitoin. Yö oli lämmin ja melko tyyni.
Maanantai, Houtskari – Iniö – Kustavi
Houtskarista jatkoimme klo 9 lähtevällä lautalla Iniön saarelle. Aamulla lautalle tuli siinä määrin kiire, että leiriaamiainen jäi syömättä. Aamiainen syötiin lautan kannella itsepalvelukahvilasta hankitun kahvin kera. Houtskarista Iniöön menevä lautta on maksullinen ja se maksoi 15e / henkilö. Lautta kulkee vain kesäisin ja se muodostaa saarista rengastien. Lautta-aikataulu oli siinä määrin epäselvä, että lauttamatka oli lopulta paljon lyhyempi kun mitä aikataulusta sai käsityksen.
Iniössä pyöräilimme kirkonkylälle. Matkalla pysähdyimme tuoksun johdattamana poimimaan metsämansikoita tienvarteen. Mansikoita oli paljon! Kirkonkylällä pysähdyimme kaupalla ja päätimme yrittää ehtiä Kustaviin lähtevään lauttaan. Matkalla oli kuitenki lossi ja totesimme, ettemme millään ehtisi lauttaan ajoissa. Näin päädyimme viettämään muutaman tunnin Iniön kirkonkylällä. Tässä vaiheessa sattui kohdalle matkamme ainoa sade, jota pidättelimme ravintolan suojissa.
Sateen loputtua pyöräilimme Iniön pohjoispäähän satamaan, josta Kustavin lautta lähtisi. Lautalla seurasimme autojen lastausta. Autoja ja matkailuaitoja oli lopulta niin paljon, että osa joutui jäämään rannalle. Pohdimme, että rengastien kiertäminen autolla saattaa olla turhauttavaa lauttaodotteluineen
Mantereen puolella pyöräilimme hienossa myötätuulessa 20km Kustaviin ja edelleen Vuosaisten satamaan, jossa auto odotti. Pakkasimme pyörät autoon ja hurautimme illaksi kotiin.
Kokemuksia polkupyörän tavarakärrystä
Tämä retki oli toinen, jossa käytin tavaroiden kuljettamiseen pyörään kytkettävää yksipyöräistä tavarakärryä. Puolisolla oli pyörässään perinteiset tarakkalaukut. Kokeilin kärryä ensimmäistä kertaa Gotlannin matkalla vuonna 2014, jossa totesin käyrryn toimivaiksi. Kärry helpottaa huomattavasti tavaroiden pakkaamista kun tavarat saa pakata laajaan lätkäkassi tyyppiseen kassiin, joka nostetaan kärryyn. Lisäksi kärryn päälle saa pakattua tarpeen mukaan isompia tavaroita kuten makuupussit. Tällä retkellä kärryyn oli pakattu painavia tavaroita kuten leiriytymistavarat ja ruokatarvikkeet.
Kärry toimii erityisen hyvin tasaisessa maastossa kuten saaristossa. Ylämäissä kärryn paino tuntuu selvästi enemmän verrattuna perinteisiin tarakkalaukkuihin. Kärryn kanssa matkatessa on huomioitava pyörä+kärry yhdistelmän pituus ja kankea käänneltävyys. Kun kärryn käsittelyyn tottuu niin yhdistelmän kanssa pärjää hyvin.
Kärryn kanssa ei ollut mainittavia teknisiä ongelmia. Ainoastaan kärryn kytkemisen kanssa pyörään täytyy olla huolellinen, koska lukitusnipat jäävät helposti löysälle, jolloin kärry saattaa pompata irti pyörästä. Näin kävi tälläkin matkalla pari kertaa, mutta onneksi kävelyvauhdissa.
Lopuksi
Matka oli allekirjoittaneelle viides Ahvenanmaan saaristoon. Saariston karun kallioinen luonto sykähdyttää joka kerta uudelleen! Palvelut ovat parantuneet vuosien varrella, mutta edelleen esim. jotkin leirintäalueet ovat heikkotasoisia. Saaristossa päivämatkat ovat lyhyitä ja päivien kulku jaksottuu lauttojen aikataulujen mukaan. Ruokaa ja tarvikkeita saa kyläkaupoista, jotka ovatkin oikeita sekatavaraliikkeitä. Paikalliset ravintolat tarjoavat matkailijalle saariston herkkuja.
Saaristossa kannattaa ehdottomasti suunnata Ahvenanmaan saariston, eikä tyytyä klassiseen Saariston rengastiehen. Ahvenanmaan saarien luonto ja maisemat ovat näkemisen arvoiset ja poikkeavat huomattavasti sisäsaariston näkymistä.
Tällä kertaa reittisuunnittelu ja säätiedotusten katsominen kannatti sillä koko viikon nautimme myötätuulesta! Kaikki retken kuvat on otettu käynnykällä.
(Artikkelia päivitetty 05/2024)