Kokemuksia retkeilyautosta arkikäytössä ainoana autona

Oletko harkinnut retkeilyauton hankintaa ainoaksi autoksi kaupunkiin ja miettinyt, miten sillä sujuisivat arkiset autoilutarpeet? Tähän artikkeliin olemme koonneet kokemuksia siitä, miten retkeilyauto on toiminut ainoana autona kaupungissa viimeiset kolme vuotta, ja kuinka arkiajot sekä matkat ovat sillä sujuneet.

Sisältö

Monipuolinen retkeilyauto

Retkeilyauto on kätevä ja monipuolinen ajoneuvo, joka taipuu moneen. Retkeilyautolla on mukava harrastaa luontomatkailua, mutta se sopii myös jokapäiväkseksi ajoneuvoksi, ja jopa ainoaksi autoksi. Pieni retkiauto mahtuu kerrostalon parkkiruutuun ja sillä saa hoidettua arkiset autoilutarpeet. Yleensä retkeilyauton sängyn saa käännettyä pois tieltä ja se sopii varauksella myös tavaroiden kuljetukseen suurten takaovien ansiosta.

Meillä on ollut retkeilyauto ainoana autona viimeiset kolme vuotta. Teimme päätöksen luopua henkilöautosta kokonaan ja kokeilla, miten pärjäisimme pelkällä retkeilyautolla. Retkiauton seisottaminen pihassa vain matkailua varten ei tuntunut meidän tapauksessa järkevältä vaihtoehdolta, varsinkaan kun emme tarvitse autoa ylipäätään päivittäin. Päätöstä helpotti myös se, että asumme kaupungin liepeillä hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrella.

Retkeilyauton varusteista ja käyttämisestä lisää toisessa artikkelissa: Opas retkeilyautoiluun luontoharrastajalle

Retkiautoa voi käyttää hyvin myös lämpimän kesäkauden ulkopuolella

Millainen retkeilyauto sopii ainoaksi autoksi kaupunkiin?

Retkeilyauton valinta on kompromissi sisätilojen ja ulkomittojen suhteen. Pieni auto on kätevä kaupungissa, mutta tiloiltaan niukka matkailukäytössä. Suuri auto taas päinvastoin.

Kun autoa valitsee ainoaksi autoksi kaupunkiin, on auton koko yksi keskeinen tekijä valinnalle. Päivittäisessä käytössä autolla pitäisi pärjätä kaupungin kaduilla, tuttavien pihoilla, ja saada se parkkeerattua kerrostalon parkkiruutuun ilman suurempaa stressiä.

Arkikäytön kannalta auton parkkeeraus omassa lähiympäristössä on yksi keskeinen huomioitava asia auton valinnassa. Pienen henkilöauton kanssa asiaan ei välttämättä kiinnitä huomiota, mutta isomman pakun kanssa pysäköinti tulee väistämättä mieleen. Tästä syystä olen arvioinut auton toimivuutta arkikäytössä paljolti parkkeerauksen näkökulmasta.

Parkkipaikan standardikoko on nykyään 2,5 metriä x 5 metriä, eli tarkkaan ottaen mikään retkeilyauto ei paikkaan mahdu kokonaan. Käytännössä kerrostalojen pihoilta kuitenkin löytyy usein monenlaisia reunapaikkoja, joista osa saattaa olla myös pituuden suhteen joustavia.

Me harkitsimme 6 metrin ja 5,4 metrin mittaisia Ducato-pohjaisia malleja. Pisin 6,3 metrin mittainen malli oli pois laskuista kokonsa takia. Myös lasikuitokoriset matkailuautot hylättiin heti alussa, koska mielestämme peltikuorinen auto soveltuu paremmin arkikäyttöön.

Päädyimme lyhyeen 5,4m mittaiseen autoon

Päädyimme lyhyeen 5,4m mittaiseen autoon. Keskeinen valinnan peruste oli auton mahtuminen meidän kerrostalon parkkipaikalle, sekä käytännöllisyys arkikäytössä kaupunkiympäristössä. Halusimme saada auton ehdottomasti omaan parkkiin, josta sitä on helppo käyttää. Ajattelimme, että lyhyt malli on muutenkin vaivattomampi käsitellä kaupungissa, eikä sen kanssa tarvitse miettiä mahtumista eri paikkoihin.

Ducato-alustassa 6m ja 5,4m autoissa on selvä ero kääntösäteessä. Lyhyempi malli kääntyy runsaan metrin pienemmässä tilassa (12,5m vs. 13,6m). Maakunnassa asialla ei ole merkitystä, mutta kaupungissa ero on suuri. Lyhyt malli kääntyy lähes yhtä pienessä tilassa kuin suuri henkilöauto. Käytännön esimerkkinä yleiset parkkipaikat ovat toisinaan niin ahtaita, että suuremmalla kääntösäteellä voi jäädä pahimmillaan nalkkiin autorivien väliin.

Automaattipesuun retkiautoa ei viitsi viedä. Sivuikkunat, kattoluukut ja aurinkopaneelit ovat liian herkkiä naarmuille.

Kokemuksia arkikäytöstä

Viimeiset kolme vuotta retkiauto on ollut ainoana autona ympärivuotisessa käytössä. Kesällä sillä on tehty viikonloppureissuja ja pidempiä usean viikon matkoja. Talvella se on ollu normaalissa arkikäytössä. Lisäksi talvella on tehty satunnaisia yöretkiä, ja se on toiminut hiihtoretkillä tukikohtana. Auto sopii kätevästi kerrostalon pihan parkkipaikalle, josta sillä on helppo lähteä liikenteeseen.

Lyhyt 5,4m malli on ollut kätevä kaupungissa. Sillä voi ajaa melkein mihin vaan ilman ihmeempää miettimistä, eikä auton koko ole juurikaan rajoittanut menoja. Auton leveys pitää toki ottaa huomioon. Kovin kapeaan paikkaan ei kannata yrittää, koska auto on henkilöautoa leveämpi. Pakussa on tosin kätevä sivuovi, josta pääsee kulkemaan ahtaassakin paikassa.

Pienellä harjoittelulla paku taipuu melkein mihin vaan, ja lyhyttä mallia voikin hyvin suositella kaupunkikäyttöön. Monta kertaa olen silmämääräisesti mittaillut, että pidemmällä pakumallilla olisi jäänyt parkkeeraus tekemättä. Vielä kertaakaan olla jääty nalkkiin muiden autojen väliin. Arkiliikkumisessa on tärkeää, ettei auton koko rajoita liikaa menoja.

Matkustusmukavuudeltaan paku ei toki ole henkilöauton veroinen. Jousitus on kova ja talvella auto lämpenee hitaasti sisältä, koska lämmitettävä ilmatila on suuri. Positiivisena asiana voisi mainita istumakorkeuden ja hyvät näköalat suurista ikkunoista.

Vinkkinä Ducaton tehdaskovaa jousitusta saa pehmennettyä huomattavasti lisävarusteena saatavilla taakse asennettavilla lisäjousilla. Niiden ansiosta autosta tulee lähestulkoon henkilöautomaisen pehmeä, jolla on arkikäytössä merkitystä.

Lyhyttä mallia valittaessa ei ole kuin yksi pohjavaihtoehto, jossa on poikittaisvuode. Pitkittäisvuode olisi mukava, mutta sellaista ei lyhyeen autoon luonnollisesti mahdu. Poikittaisvuoteeseen könyäminen on välillä vaivalloista, ja pidemmän päälle tämä voi alkaa ärsyttämään. Tämä on lyhyen mallin selkeä puute. Se, että autolla mahtuu ajamaan arkiajot, aiheuttaa niukkuuttaa matkailukäytössä.

Liian matalat parkkihallit ja katokset

Ehkäpä suurin arkikäyttöä rajoittava tekijä on auton korkeus. Täyskorkea retkiauto ei mahdu juuri mihinkään parkkihalliin. Hallit ovat poikkeuksetta alle 2,5 metriä korkeita, ja retkiauto kattoluukkuineen on 2,6 metrin luokkaa. Päivittäiset kaupparutiinit on pitänyt opetella uudelleen, koska kauppaan ei niin vaan hurauteta kuten henkilöautolla.

Useimmiten taloyhtiöiden autokatokset ovat liian matalia pakulle. Varsinkin lumien putsaaminen talvella on aivan oma operaationsa retkiauton katolta. Kun katolle on kertynyt 20cm lunta pyryn jäljiltä, ei autolla voi niin vain lähteä liikenteeseen. Lumet pitää saada pois tikkailla ja kunnon harjalla.

Voin sanoa, että lumien poisto henkilöauton katolta on huomattavasti helpompaa. Ympärivuotisessa arkikäytössä korkea katoksellinen paikka olisi todella hyödyllinen.

Yhteenveto arkikäytöstä

Yhteenvetona pakulla on saatu hoidettua arkiajot samalla lailla kun henkilöautollakin. Pakulla liikkumisessa on kuitenkin hiukan suurempi kynnys ja voi olla, että pienellä henkiöautolla tulisi ajettua enemmän nurkka-ajoa. Mutta toisaalta voi olla hyvä, ettei jokaista pientä pyrähdystä hoida autolla, vaan tulee mietittyä vaihtoehtoisia tapoja, kuten polkupyörä ja julkiset liikennevälineet.

Lyhyen pakun on saanut kohtuullisen kätevästi aina parkkiin, eikä arkiajoissa ole parkkeerausta tarvinnut juurikaan miettiä henkilöautoa enempää. Pakun saa mahtumaan jopa keskikaupungilla kadunvarsiparkkiin ja vinoparkkeihinkin, koska pituus ei ole kovin paljoa henkilöautoa pidempi.

Kertaakaan ei ole tullut sellaista tilannetta, että autolla olisi jäänyt nalkkiin sen koon takia. Ainoastaan korkeus on tulee vastaan parkkihalleissa, joihin autolla ei ole asiaa.

Vinkit etätyöhön retkiautossa

Etätöiden teko autossa tuo joustavuutta retkeilyyn ja laajentaa auton käyttömahdollisuuksia. Autossa voi välillä tehdä yksittäisiä työpäiviä, ja näin viettää vaikkapa pitkiä viikonloppuja luonnossa. Kuljettajan penkin saa käännettyä ympäri, säädettyä sopivaksi, ja pöydälle mahtuu läppärin lisäksi pieni lisänäyttö. Työpiste on siis parhaimmillaan hyvin sopiva läppärityön tekoon yhdelle henkilölle.

Huonona puolena pöydän ääreen on vaikea mahtua kahta henkilöä, ja toinen etätyöläinen joutuu olemaan esim. sängyllä. Lisäksi kahta samanaikaista puhelinkokousta auton sisällä on melko mahdotonta hoitaa.

Muutama vinkki etätyöhön:

  • Läppäriä ja kännykkää voi ladata suoraan hupiakusta, vaikkapa tupakansytyttimeen kytketyllä läppärilaturilla (invertteriä ei siis välttämättä tarvitse)
  • Nykyaikaiset läppärit latautuvat USB-C-liitännän avulla ja auton omatkin USB-liittimet tarjoavat auttavasti ylläpitovirtaa
  • Auton katolla olevat aurinkopaneelit tuottavat kesällä sähköä lataustarpeisiin
  • Lisänäytöksi on saatavilla käteviä kannettavia 13″-15″ näyttöjä, jotka toimivat läppäriin kytketyllä USB-C-johdolla
  • Kännykän verkkoyhteys voi välillä olla heikko auton sisällä. Sitä saa parannettua nostamalla kännykän auton katolle pienessä telineessä. Saatavilla on myös ”mokkuloita” ja lisäantenneja, joista meillä ei tosin ole kokemusta.

Kokemuksia vapaa-ajan käytöstä

Kaikenlaiseen vapaa-ajan käyttöön retkiauto on mainio. Kesällä autolla on helppo kurvata mökkien pihalle, eikä tarvitse kysellä yöpaikan perään. Joskus on oltu talvellakin sukulaisten pihassa yöpymässä. Kätevää kun on oma tuttu majapaikka mukana, jonne voi vetäytyä omiin oloihin.

Päiväretkillä autossa voi vaihtaa vaatteita, juoda kahvit ja syödä välipalaa. Talvella auton lämmityslaitteen saa kännykällä päälle, ja sisällä on valmiiksi mukavan lämmintä, kun tulee vaikkapa hiihtoretkeltä. Retkiautolla on kaikin puolin mukava lähteä päiväretkille vähän kauemmaskin, koska eväät ja vaatteet kulkevat helposti mukana.

Olemme huomanneet, että luonnossa viipyily ilman kiirettä on helpottunut. Kotiin ei ole kiirettä, kun eväät ovat odottamassa jääkaapissa, ja teeveden saa helposti kiehautettua liedellä. Jos väsyttää, niin voi vaikka köllähtää makuulle hetkeksi.

Pidemmillä matkoilla retkiauto on osoittautunut aivan ehdottoman mukavaksi. Yöpaikkoja ei tarvitse stressata, ruuan saa laitettua kun nälättää, ja oma vessa kulkee mukana. Matkustamisesta on hävinnyt kiire ehtiä paikasta toiseen. Tämä sama vapaus koskee toki kaikilla matkailuajoneuvoilla liikkumista.

Retkiauton etu verrattuna suurempiin matkailuautoihin on ehkäpä pienen koon tuoma näppäryys. Retkiautolla pääse melkein mihin vaan, eikä auton kokoa tarvitse murehtia. Retkiauto ei kiinnitä juuri huomiota ja asiaan vihkiytymätön saattaa pitää autoa tavallisena pakuna muiden autojen seassa. Tämä on etu, jos arvostaa liikkumista ja yöpymistä huomiota herättämättä.

Pienen sisätilan vuoksi retkiautolla ei tee mieli mennä viettämään viikon lomaa leirintäalueelle. Se ei pienten tilojensa takia sovellu pitkäaikaiseen paikallaan oloon ainakaan meidän mielestämme. Sisällä on yksinkertaisesti liian vähän tilaa rentoon oleiluun kahdelle hengelle. Meitä ei leirintäaluematkailu kiinnosta, vaan etusijalla on luonnossa liikkuminen ”sivistyksen ulkopuolella”. Autolla lähinnä syödään ja nukutaan. Siihen retkiauto sopii oikein hyvin.

Lauttajonossa tuntien odottelu olisi ollut henkilöauton kanssa nihkeää
Retkiautolla mahtuu vaivatta luontokohteiden parkkipaikoille

Miksi tehdastekoinen auto, eikä itse rakennettu?

Meidän ensimmäinen ajatus oli rakentaa retkiauto itse – hankkia vanha paku ja sisustaa se retkikäyttöön. Näin saisi valikoitua sopivan pienen auton, joka toimisi hyvin arkikäytössäkin. Veikkaan, että tämä on monella muullakin mielessä. Ajatus oman pesän rakentamisesta ja sisustamisesta on romanttinen 🙂 Itse rakennusprojekti voi kuitenkin olla yllättävän suuri urakka, joka vaatii monenlaista osaamista, pitkää pinnaa ja hyvän rakennuspaikan.

Kertaan seuraavassa lyhyesti, miten meidän ajatukset kehittyivät auton valinnan osalta.

Ensin harkitsimme pientä VW Caddya, johon olisi rakentanut sängyn. Se olisi ollut käytännössä henkilöauton kokoinen, mutta tarjonnut telttaa mukavamman yösijan. Kerran meille esiteltiin Caddyyn puusepäntyönä tehtyä sänkyä ja se oli tosiaan hyvin kätevän oloinen, eikä rakentaminen ole suuri työ. Caddysta on olemassa myös tehdastekoinen California malli, jossa sänky on valmiina.

Caddy-ajatuksesta kuitenkin luovuttiin nopeasti, koska Caddy sopii lähinnä nukkumiseen, eikä sisällä mahdu tekemään mitään muuta. Muut toimet, kuten kokkaus ja vaatteiden vaihto olisi edelleen tehtävä ulkona, joka on pohjoismaiden sääoloissa välillä rasittavaa keskikesälläkin. Kuitenkin jos kokonainen paku tuntuu liian isolta ja pelkkä nukkumapaikka riittää, niin Caddy voi olla hyvä vaihtoehto harkittavaksi. Caddy toimii myös loistavasti ainoana autona ja mahtuu kaikkiin parkkeihin.

Seuraavaksi harkittiin tavallista pientä pakua (esim. VW Transporter) ja sen sisustamista nukkumista ja kokkausta varten. Sisälle olisi pitänyt rakentaa laveri, pieni pöytä ja alkeellinen sähköjärjestelmä. Lisäksi kattoluukku ilmanvaihtoa varten ja seiniin eristeet. Pieniin pakuihin rakennettuja retkiautoja näkee usein, eivätkä ne ola suotta suosittuja.

Tästä ajatuksesta luovuttiin, koska rakentaminen vaatii tilaa, jota kerrostalon pihassa ei oikein ole. Rakennustaitokin olisi ollut niin ja näin. Lisäksi toivoimme käytettävyyttä ympärivuotisesti, joka olisi vaatinut kunnon eristykset ja lämmityslaitteen. Niistäkin huolimatta auto olisi todennäköisesti sopiva lähinnä kesäretkille tai korkeintaan lämpimiin kevät ja syyspäiviin. Ainoaksi autoksi pieni paku sopisi hyvin. Esimerkiksi VW Transporterilla mahtuu myös useimpiin parkkihalleihin.

Tämän jälkeen osuivat silmään tehdastekoiset retkeilyautot, jotka ovat valmiiksi hyvin varusteltuja ja matkailuautoksi rekisteröityjä. Tehdastekoisella autolla voisi retkeillä ympäri vuoden. Siinä olisivat kaikki asumiseen liittyvät varusteet valmiina, toimiva sähköjärjestelmä, tehokas lämmityslaite ja kalusteiden mitoitukset hiottu kohdalleen ilman säätämistä. Ei tarvisi käyttää aikaa rakentamiseen, ei miettiä rakennustiloja, eikä käyttää energiaa ylipäätään puljaamiseen, vaan voisi keskittyä itse matkailuun.

Tehdastekoiset retkiautot ovat Suomen lainsäädännön takia täyskorkeita pakuja ja kooltaan suuria henkilöautoon verrattuna. Tämä aiheutti alkujännitystä, koska hyppäys kätevästä henkilöautosta kokonaiseen pakuun oli melkoinen.

Tehdastekoiset autot ovat lähes poikkeuksetta rekisteröity neljälle, ja takapenkillä on turvavyöt. Tämä on arkikäytössä olennainen asia, sillä joskus tulee tarpeita ottaa ylimääräisiä kyytiläisiä mukaan.

Retkiauton verot ja vakuutukset

Tehdastekoinen retkeilyauto on rekisteröity matkailuatoksi ja sitä kohdellaan verotuksen näkökulmasta samalla lailla kun isompiakin matkailuautoja. Kokonaispainoltaan retkeilyautot on yleensä rekisteröity joko 3300kg tai 3500kg painoiseksi.

Vero koostuu perusverosta ja käyttövoimaverosta (dieselvero).

Uudempien autojen perusvero määräytyy CO2 hiilidioksidipäästöjen mukaan. Matkailuautot ovat käytännössä aina dieselkäyttöisiä, joten perusveron päälle tulee käyttövoimavero (dieselvero). Käyttövoimavero määrätyy kokonaismassan mukaan. Eli painavampaa autoa verotetaan enemmän.

Vuodesta 2026 eteenpäin käyttövoimavero nousee 0,9 sentistä 5,5 senttiin /pv/100 kg. Jos autoa pitää koko vuoden liikenteessä, on korotettu käyttövoimavero noin 700€ vuodessa. Ennen tätä korotusta käyttövoimavero oli runsaat 100€ vuodessa.

Tämän päälle tulee päästöihin perustuva perusvero, joka on noin 600€ vuodessa riippuen päästöistä.

Vakuutuksista liikennevakuutus on pakollinen ja kaskovakuutus vapaaehtoinen. Täysillä bonuksilla retkeilyauton liikennevakuutus on noin 300€ vuodessa ja täyskasko on noin 400€. Nämä ovat arvioita ja hinnat voivat vaihdella huomattavasti auton iän, vakuutusyhtiön ja vakuutus-sopimuksen mukaan.

Kokonaisuudessaan verot ja vakuutukset voivat olla luokka 2000€ vuodessa uudella 2026 korotetulla käyttövoimaverolla.

Onneksi kuluihin voi vaikuttaa laittamalla auto seisontaan osaksi vuotta (eli pois liikennekäytöstä). Jos autoa seisottaa puolet vuodesta, tippuvat kulut karkeasti lähes puoleen. Eli jos autoa pitää käytössä vain kesällä, ja pätkii kesäaikaakin osiin, niin kulut voi saada tippumaan huomattavasti. Jos retkiauto toimii ainoana autona, vaatii seisottaminen hiukan enemmän suunnittelua.

Voit arvioida retkiauton vuosikustannuksia Polkujen lumon laskurilla: Ajoneuvoverolaskuri

Linkki Traficomin ohjeeseen ajoneuvoverosta: Ajoneuvoveron määrä

Lopuksi

Meille retkiauto on riittänyt ainoaksi autoksi. Varsinkin pieni malli sopii kaupunkiin. Retkiautolla voi ihan käytännössä hoitaa arkiasiat sekä matkailun. Auton säilytystä ei tarvitse miettiä, koska se mahtuu tavalliseen parkkiruutuun toisin kuin isompi matkailuauto, joka vaatisi helposti erityisjärjestelyjä paikoitukseen.

Kerrostalon parkkiin mahtuminen oli meille tärkeä asia ja koko hankinnan keskeinen kriteeri. Ajatus siitä, että autoa pitäisi säilyttää jossain kauempana hallissa tuntui hankalalta. Autoa ei myöskään haluaisi säilyttää tien varressa kolhuille alttiina.

Talvella korkean auton puhdistaminen lumesta on oma operaationsa ja luonnollisesti henkilöautoa vaivalloisempaa. Sisätilaa on arkikäytössä lämmitetty tavallisella auton sähkökäyttöisellä sisätilalämmittimellä. Välillä käytetään myös Trumaa, jolla sisätilan saa kunnolla kuivaksi ja lämpimäksi. Auto hankittaessa siinä ei ollut moottorilämmitintä. Toistaiseksi emme ole moottorilämmitintä asentaneet, koska auto on talvella melko vähällä käytöllä.

Lyhyt 5,4 metrin auto on niukka sisätiloiltaan matkailua ajatellen. Meille tilat ovat kuitenkin riittäneet varsin hyvin, ja kaikki tarvittava on saatu aina mukaan. Arkiajoissa kaupungissa osaa arvostaa lyhyttä autoa, mutta pidemmillä matkoilla isompi auto olisi toki mukavampi. Ennen hankintaa kannattaa käydä katsomassa erilaisia autoja, ja pohtia mikä on sopivan kokoinen itselle. Ylipäätään pientä retkiauto ei kannata hankkia, jos kaipaa avaraa sisätilaa.

Minimalistille ja niukkuutta arvostavalle pieni auto voi kuitenkin olla oikein hyvä kompromissi arkikäyttöön. Siinä ei ole mitään liikaa, mutta kaikki tarvittava kuitenkin löytyy.

Tähän olisi mahtunut vähän isompikin auto 🙂