Madeiran levadoilla

Levada Madeiralla vuorenrinteellä

Syksyn 2019 retkikohde valittiin polkujen lumon ohjaamana: polut, vedet, vuoret ja kasvillisuus – sanalla sanoen saaren ainutlaatuinen luonto houkutteli. Madeira on hurmaava, retkeilijän paratiisisaari Atlantilla 500 kilometria Portugalin rannikolta lounaaseen. Tässä postauksessa vinkit matkan parhaista retkeilyreiteistä. Postauksen lopussa käytännön tietoa Madeiran matkalle, auton vuokraukseen ja saarella liikkumiseen.

Vietimme marraskuussa viikon patikoiden saaren poluilla, levadoilla. Sää oli suotuisa ja pääosin selkeä: rannikolla lämpötila oli n. +21 astetta ja vuoristossa n. 14 astetta. Matkaoppaissa ja blogeissa mainitaan, että sää saattaa vaihdella huomattavasti eri puolilla saarta. Tämän vaihtelun pääsimme itsekin kokemaan; ajoimme täysin aurinkoiselta itärannikolta 25km matkan vuorten pohjoisrinteille, jossa vallitsikin täysi pilvisyys, sumu ja kasteleva sade.

Levadojen historiaa

Madeiralle alettiin 1400-luvulla rakentaa savesta, puusta ja kivestä kanavia, levadoja, joilla siirrettiin vettä kosteilta pohjoisrinteiltä alas etelä- ja kaakkoisosan kuivemmille alueille. Levadoja on saarella yli 2000 km. Levadat ovat toimineet veden kuljetuksen lisäksi saaren asukkaiden kulkuväylinä, ja nykyään ne ovat myös retkeilijöiden suosiossa. Levadat ovat yleensä hyvin tasaisia ja niitä pitkin pääsee kulkemaan vaikeakulkuisessa vuoristossa ilman mäkien kiipeämistä. Levadat on toisinaan louhittu pystysuoriin kallioseinämiin ja jopa kallioiden läpi meneviksi tunneleiksi. Tyypillinen levada on nykyään kivestä tai betonista rakennettu noin metrin levyinen vesikouru, jonka vieressä kulkee polku.

Lombada da Ponta do Sol

Levada do Moinho, Levada da Nova – 8km – ympyräreitti

Reitti on huikea yhdistelmä kahdesta eri levadasta, jotka kulkevat laakson rinteillä eri korkeuksilla muodostaen ympyräreitin. Retkioppaassa mainitaan: “Kierros ei missään tapauksessa sovi helposti huimauksesta kärsiville”. Tämä pitää paikkansa koska reitillä on tosiaan avonaisia kaiteettomia kohtia. Mielestämme reitti on kuitenkin hyvin käveltävissä normaalia varovaisuutta käyttäen. Reitillä oli paljon retkeilijöitä, joka sekin toi uskoa reitin turvallisuuteen. Maisemat ja kallioon louhittu reitti ovat reitin suola, joista retken muistaa pitkään. Reitti kannattaa aloittaa alemaa Moinhoa pitkin ja palata takaisin ylempää Novaa. Näin välttyy alun jyrkältä ylämäkikävelyltä.


Parkkeeramme auton kartanon viereen “Solar dos Esmeraldos“. Paikalla on muitakin retkeilijöitä. Lähtöpaikka on monen mutkan takana ja Googlen navigointi on tarpeen, jotta löydämme autolla perille. Netissä olevien vinkkien perustella aloitamme retken alempana kulkevaa Levada Moinhoa pitkin. Reitti kulkee laakson reunaa levadan alkupisteeseen pienen lammen rantaan. Matkaa yhteen suuntaan tulee noin 4 km. Lammella ihmettelemme kalastajaa; eihän siellä mitään kaloja voi olla. Mutta kyllä vaan on! Lammessa ja levadassa ui kun uikin hyvän kokoisia kaloja (forelleja), niin uskomattomalta kun se kuulostaakin! Reitti on hyvin vehreä ja leppoisa, eikä huimaavia paikkoja juuri ole.

Päätepisteessä noustaan portaita pitkin Levada Novalle. Portaat alkavat vähän ennen lampea. Nova on selvästi uudempi kuin Moinho. Vesikourun reunalla on hyvä betonista valettua kävelykaista ja levada on hyvin tasainen koko matkan.

.

Ensimmäinen nähtävyydeksi luokiteltava paikka on komea vesiputous, joka tulee vastaan yllättäen mutkan takaa. Vesi on uurtanut syvän laakson, jonka seinämiin levada on louhittu. Reitti kulkee vesiputouksen takaa, josta putousta pääsee katsomaan lähietäisyydeltä. Vettä on putouksessa sen verran vähän, ettei kastumisen vaaraa ole. Kovien sateiden jälkeen tilanne saattaa olla ihan toinen. Vesiputouksen jäkeen reitti sukeltaa parisataa metriä pitkään tunneliin. Tunneli on kuiva ja sen toinen pää näkyy alusta lähtien. Taskulamppu on kuitenkin tarpeen, sen verran pimeää tunnelissa on.

Tämän jäkeen reitillä tulee vastaan osuuksia, joissa meinaa hirvittää. Reitti kulkee pystysuoraan kallioon louhittua uraa pitkin, eikä joka kohdassa ole edes kaiteita. Pudotusta on laakson pohjalle parhaimmillaan kymmeniä metrejä. Pahimmista paikoista ei tullut edes kuvia kun teki mieli keskittyä mieluummin reitillä pysymiseen kun kännykän pitelyyn.

.

Lopulta levada palaa takaisin kylälle. Me käännymme alamäkeen takaisin autolle ja levada jatkaa matkaansa toiseen suuntaan talojen vieritse solisten. Reitti on hyvin suositeltava ja tarjoaa hienoja maisemia ja elämyksiä. Reitillä on muutamia avoimia kohtia, joissa saattaa huimata, mutta se ei ole vaarallisen tuntuinen. Opaskirjaan reitti on merkattu vaativaksi ja WalkMe sovelluksessa se on luokituksella Moderate.

Queimadas & Caldeirão Verde

Caldeirão Verden reitti on useissa lähteissä kehuttu yhdeksi saaren parhaista levadoista. Viikon ainoan sateisen aamun jälkeen ajamme autolla Queimadakseen. Paikka on Santanasta muutama kilometri pientä tietä ylämäkeen. Perillä odottaa yllätys; iso kymmenien autojen maksullinen parkkipaikka! Nyt sumuisena päivänä paikalla on vain muutama auto, mutta ilmeisesti paikka on hyvinkin suosittu hyvällä säällä.

Queimadas on sumuisenakin päivänä näkemisen arvoinen. Paikalla on muutama alppimaisen näköinen heinäkattoinen talo, tunnemallinen kahvila ja info. Sumun seassa suurten puiden alla olevat talot näyttävät ihan kuin sadusta tempaistuilta!

Nopeasti käy ilmi, että WalkMe-sovelluksen tiedot reitin sulkemisesta maanvyörymän takia osoittautuivat oikeiksi. Polulla olevan kyltin mukaan reitti Caldeirão Verden kattilasolaan on tosiaan suljettu. Päätämme kuitenkin kävellä tihkusateessa polkua vähän matkaa todetaksemme, että tarvittaisiin kumisaappaat märässä mudassa tarpomiseen. Palaamme harmissamme autolle ja ajamme alas rinteeltä.

.

Bica da Cana – Pináculo

Ympyräreitti – 10 km – osittain reitti PR17

Retkeilyoppaassa on ympyräreitti sokeritopalle nimeltään Pináculo. Oppaan reitti on 5.1 km mittainen, mutta me kävelemme 10 km lenkin. Kävelemme oppaan reitistä alun ja loppumatkan kuljemme omaa reittiä, joka osoittautui hyväksi valinnaksi. Reitti tarjoilee kanervametsää, märkiä polkuja, vesiputouksia ja huikeita näköaloja. Reitti alkaa ER 110 tieltä ja kulkee tasaisen vuoriylängön reunalla.


Pysäköimme automme reitin alkupisteessä olevalle pienelle levennykselle. Paikalla on muutama muukin auto. Otamme mukaan vain välttämättömä varusteet ja muutaman banaanin. Reittihän on lyhyt ja nopeasti kävelty läpi.

Reitti kulkee alussa kapeaa polkua alamäkeen PR17 reittiä pitkin. Ympärillä on tiheä kanervametsä, johon edellispäivän sade ja yön kosteus ovat muodostaneet helmimäisiä pisaroita. Kapea polku saapuu risteykseen, josta käännytään oikealle. Kanervikon välistä vilahtelee komea maisema alas laaksoon. Kanervikon seassa on korkeita mustikkapensaita; tai mustikoilta ne näyttivät. Emme kuitenkaan uskalla maistaa niitä. Joka paikassa on kosteaa. Puroja solisee alas oikealla puolella olevalla rinteellä.

Lopulta kanervametsä harvenee. Oikealla puolella nousee jyrkkä vehreä kallio, josta tippuu lukemattomia pieniä puroja alas. Pisarat tippuvat levadaan, joka alkaa tältä paikalta. Olemme Levada da Sierran alkupisteessä. Levada levenee ja samalla lisääntyy myös vesiputousten määrä. Paikoin vettä tulee kalliolta alas kun saavista kaatamalla. Päälle pitää vetää sadetakki, jotta vältymme pahimmalta kastumiselta. Vasemmalla puolella avautuu esteetön maisema alas laaksoon.

.

Saavumme Pináculon sokeritopalle. Paikka on pettymys. Kanervikko peittää maiseman, eikä topan juurelle kunnolla pääse. Pakalle ilmestyy Saksalaisia retkeilijöitä. Retkeilyoppaan mukaan nyt pitäisi palata samaa reittiä takaisin ja nousta jyrkkää niljakasta polkua ylös. Saksalaiset olivat kokeilleet polkua ja se oli kuulemma hankala kävellä.

Emme halua palata oppaan suosittamaa samaa reittiä vaan päätämme jatkaa PR17 polkua eteenpäin. Päätös on hyvä; maisema avautuu ennennäkemättömän komeaksi! Polku saapuu kalliolle, joka on kuin maailman reuna. Olemme noin 1400m korkeudessa ja edessä avautuu Encumedan laakso. Laakson takana satumaisten poutapilvien välistä näkyy Madeiran korkeimmat vuoret Ruivo ja Arieiro. Syömme eväitä vienossa kesätuulessa.

Laskeudumme mutkaista polkua alas. Polku laskeutuu pitkin jyrkkää vuorenrinnettä. Levada syöksyy kohisten muutamassa kohtaa polun ali. Piikkiset pensaat takertuvat vaattesiin. Levada pauhaa komeana vesiputouksena kalliolta pieneen keruualtaaseen. Siitä levada jatkuu tasaisena eteenpäin. Seuraamme levadaa ja saavumme ER 110 tielle. Pilvet peittävät harmittavasti maiseman. Kävelemme tietä pitkin takaisin autolle, jolle kertyy matkaa 5km.

Lopullinen reitti oli paljon pidempi kun oppaassa oleva suositus. PR17 reitti Pináculolta eteenpäin on todella komea ja se kannatti ehdottomasti kävellä. Toinen vaihtoehto olisi ollut laskeutua Encumedan kylään ja järjestää sieltä kyyti autolle.

Ribeiro Frio – Portela (Levada do Furado)

Yksisuuntainen reitti – 11 km – reitti PR10 / Edestakaisin Ribeiro Frion “parveke” 3 km

Ribeiro Frio on pieni kylä vuorten rinteellä saaren itäosassa. Paikka on suosittu retkeilijöiden keskuudessa. Olimme jo aiemmin ajaneet autolla paikan ohi, mutta nyt valitsemme Funchalista kulkuneuvoksi bussin numero 56. Tarkoitus on kävellä retkeilyoppaassa kuvattu reitti PR10 Ribeiro Friosta Portelan kylään ja palata sieltä toisella bussilla takaisin Funchaliin. Reitti on yksisuuntainen ja bussin avulla vältymme reitin kävelystä edestakaisin.


Olemme Funchalin bussiasemalla hyvissä ajoin ennen klo 10 bussin lähtöä. Nousemme kyytiin ja maksamme yhteensä 5e kahdelta hengeltä välille Funchal – Ribeiro Frio. Yllätymme kun bussi tulee ääriään myöten täyteen pääosin retkeilijöistä. Viime tipassa tulleet matkustaja eivät mahdu kyytiin.

Ribeiro Frion “parveke”

Ennen levada Furadolle lähtöä kävelemme pienen lämmittelylenkin Ribeiro Frion “parvekkeelle” (reitti PR11). Tämä reitti on helppo ja kevyt kävellä vaikka ihan erikseen. Matkaa tulee tasaista kivettyä polkua edestakaisin noin 3 km Ribeiro Frion kylästä. Polku seuraa vehreässä metsässä kulkevaa levadaa kunnes saapuu näköalapaikalle. Parvekkeelta on komea näköala alas laaksoon ja merelle asti. Kauniina päivänä paikalla on paljon muitakin katselijoita.

Levada da Furado

PR10 reitti kulkee Levada da Furadon varressa Ribeiro Friosta Portelan kylään. Ensimmäiset kilometrit kuljetaan tiheässä metsässä vuoren rinteellä. Välillä maisema avautuu kasvillisuuden välistä alas laaksoon. Levada virtaa rauhallisesti solisten polun vieressä kulkevassa urassa. Retkeilijöitä tulee vastaan tasaisin väliajoin, mutta mitään tungosta ei reitillä ole.

.

Reitin puolivälin jälkeen alkaa komea osuus. Rinne jyrkkenee ja rotkot terävöityvät. Polku kapenee ja kulkee pitkin jylhään kallioon hakattua lovea. Maisema on henkeäsalpaavan komea. Rotkojen tyvessä vesi kohisee alas rinteeltä. Luonto on äärimmäisen vehreää ja rehevää. Vastaan tulee lyhyitä tunneleita kun polku sekä levada kulkevat jyrkään kallioon louhittua uraa pitkin. Kallio on niissä kohdissa väärään suuntaan kallellaan ja tunneli on ollut ainoa ratkaisu näiden paikkojen ohittamiseen.

Lopulta noin 8 kilometrin kohdalla levada saapuu vesiaseman kohdalle. Aseman kyljessä on vuosiluku 1906. Tässä kohdassa levada ja seuraamamme retkioppaan reitti erkanevat toisistaan. Laskeudumme viimeiset kilometrit Portelan kylään paikoin jyrkkää alamäkeä pitkin. Kylästä avautuu upea maisema Porto da Cruzin kaupunkiin.

Ennen bussin saapumista ajaa paikalle iso taksiauto. Kuski huutelee, että kyytiin mahtuu vielä kaksi. Matka Funchaliin maksaa 10e yhteensä kahdelta. Hyppäämme taksiin ja olemme hetkessä takaisin kaupungissa. Matka kestää ajallisesti murto-osan bussimatkasta.

Nunnien laakso, Curral das Freiras

Nunnien laakso on pieni kylä syvällä Madeiran sydämessä. Korkeat vuoret ympäröivät pitkän rotkolaakson päässä sijaitsevaa suojaisaa kylää. Ensimmäinen tie rakennettiin laaksoon vasta 60-luvulla. Nykyään laaksoon pääsee vaivattomasti uutta vuoren läpi rakennettua tunnelia pitkin. Laakson nimi lienee peräisin 1500-luvulta kun laakson maat siirtyivät nunnien omistukseen.

Matkalla Nunnien laaksoon pysähdymme Eira do Serrado -näköalapaikalla, jonka yhteydessä on myös hotelli. Mutkainen tie näköalapaikalle kääntyy juuri ennen uuden tunnelin suuta. Näköalapaikalta on komea näkymä alas laaksoon, jota vuoren rinteillä riippuvat pilvet ja värikäs sateenkaari koristavat. Silmäilemme hotellilta alas laaksoon lähtevää patikkapolkua, mutta se ei tällä kertaa innosta kävelylenkille. Jatkamme matkaa autolla.

Alhaalla laaksossa sateenkaaren alla on vastassa pieni kylä. Otamme purtavaa pienestä ravintolasta nimeltään Sabores do Curral. Ruokana on erinomainen kastanjasalaatti ja jälkkärinä moussekakkupala kastanjalla koristeltuna!

Ruokailun jälkeen ajamme kylän raittia tien päähän, josta lähtee vaelluspolku ylös rinnettä. Suunnittelemme patikkaretkeä Encumedasta Nunnien laaksoon. Laaksoon tulee bussi Funchalista, jolla laaksosta pääsee pois patikoinnin jälkeen.

Nunnien laakso on kaunis ja idyllinen paikka pistäytyä vaikka kahvilla. Sinne ajaa Funchalista alle puolessa tunnissa. Retkeilyä ajatellen kannattaa huomata, että kylä on tosiaan laaksossa ja kaikki polut nousevat satoja metrejä ylöspäin. Laakso toimii hyvänä retken päätepisteenä. Sinne on hyvä bussiyhteys. Bussiaikataulu kannattaa tarkistaa koska vain osa busseista ajaa koko kylä läpi.

Muuta mielenkiintoista

Merivesialtaat Porto Moniz

Saaren luoteiskärjessä on Porto Monizin pieni kaupunki. Paikan erikoisuus on merivesialtaat, joille on vapaa pääsy. Uikkarit kannattaa ottaa mukaan. Kylässä on hyviä ravintoloita jos nälkä yllätää. Lisäksi kylän yläpuolelta lähtee levadareitti Ribeira de Janelan rotkoon. Tähän reittiin tutustuminen oli suunnitelmissa, mutta emme ehtineet sitä kävellä.

Maisemareitti Failalista Ribeiro Frioon

Tie Failalista Ribeiro Frioon nousee komeaa solaa pitkin ylös. Tie on merkattu karttaan maisemareitiksi ja sitä se tosiaan on! Matkan varrella on pieniä kyliä, joiden talot on rakennettu komeiden maisemien ääreen. Alue on rehevää ja rinteillä leijailevat pilvet korostavat maiseman kerroksellisuutta. Tie kannattaa käytdä ehdottomasti ajamassa!

Itäkärki São Lourenço

Saaren itäkärki on kuiva tuiperäinen niemi. Autolla pääsee perille ja parkkipaikalta voi käydä kävelemässä komean 7 km mittaisen kävelyreitin. Kävelyreitti on arvioitu hyvin arvosanoin ja siihen kannattaa tutustua jos vaan sää sallii. Me kävimme niemellä hyvin tuulisena päivänä ja kävely tuntui epämiellyttävältä ajatukselta kun edes hattu ei pysy päässä.

Vinkkejä matkalle

Kartat ja lähteet

Matkaa varten lainasimme kirjastosta mainion retkeilyoppaan: Madeiran Retkeilyopas – 50 kauneita levada- ja vuoristoreittiä, Rolf Goetz. Oppaassa on esitelty sanallisesti ja karttakuvien kera saaren parhaita reittejä. Opas on hyvä apu retkien suunnitteluun. Oppaasta on tullut myös uusi versio, mutta sitä ei ole ilmeisesti vielä käännetty suomeksi.

Madeiran kaupoista saa retkeilykarttoja. Mielestämme valikoiman paras kartta on Freytag & Berndt WKP1 1:30 000 Madeira hiking map. Karttaan on merkitty selkeällä symboliikalla retkeilyreitit, näköalapaikat, maisematiet ja muut kiinnostavat kohteet. Kartta on mittakaavaltaan sopivan suuri ja siitä on apua maastossa reitin seuraamisessa. Kartalla oli hintaa kohtuulliset 7 euroa.

Kännykkään latasimme WalkMe -sovelluksen. Sovellus sisältää runsaasti Madeiran retkeilyreittejä, käyttäjien kommentteja reiteistä sekä erittäin hyödylliset reittikartat. Sovellus toimii myös offline-tilassa. Sovellus maksoi 5 euroa, mutta se osoittautui hintansa arvoiseksi.

Netissä hyvä lähde retki-ideointiin oli mainio Lähtöportti-blogi, josta saimme arvokkaita vinkkejä. Toinen lähde oli Maailman äärellä matkablogi.

Vinkki: lataa Madeiran kartta etukäteen jo kotimaassa kännykkäsi Google Mapsiin talteen. Näin pystyt suunnistamaan ja navigoimaan myös ilman verkkoyhteyttä. Varsinkin vuoristossa mobiiliverkko on paikoin hyvin heikko.

Vaatteet

Vaatteiksi kannattaa varata mukaan veden- ja tuulenpitävä kuoritakki. Takki on kätevä kuljettaa repussa ja vetää päälle jos/kun sää muuttuu yllättäen tuuliseksi tai sateiseksi. Meillä lämpötila vaihteli 8-20 asteen välillä ja tuuli oli paikoin hyvin vilvoittava. Useissa lähteissä neuvotaan käyttämään tukevia vaelluskenkiä, mutta ainakin meidän reiteillä pärjäsi mainiosti lenkkarimallisilla retkikengillä.

Liikkuminen saarella

Madeiralla on hyvät bussiyhteydet ja paljon takseja. Busseja ja takseja yhdistelemällä saarella pääsee liikkuman edullisesti ja helpommin kun autolla. Lisäksi saarella on lukematon määrä paikallisia matkapalveluja, joista saa varattua muutamalla kympillä mm. valmisretkiä ja bussiajeluja. Lentoasemalta pääsee bussilla edullisesti suoraan Funchaliin.

Autoilu Madeiralla, parkkeeraus, autonvuokraus

Meillä oli vuokra-auto käytössä koko viikon mittaisen loman ajan. Saarella on useita kansainvälisiä vuokraamoketjuja (Avis, Hertz, Europcar jne.) sekä paikallisia pienempiä vuokraamoja. Paikallisista vuokraamoista mainittakoon, että osa on itse asiassa pelkkiä välittäjiä, joilla ei ole omia autoja.

Autolla liikkuessa kannattaa ottaa huomioon parkkeeraus varsinkin Funchalissa. Meidän hotellissa oli onnekkaasti käytössä parkkihalli, josta ei tosin ollut mainintaa matkajärjestäjän ennakkotiedoissa. Parkkeeraus Funchalin kaduilla on useissa paikoissa maksullista varsinkin päiväsaikaan. Meidän hotellin kadulla parkkeeraus oli ilmaista klo 20-08 välisenä aikana ja muuten maksullista, luokkaa 0.50 € tunti.

Auton vuokraaminen Madeiralla on huomattavasti kalliimpaa kun esim. Teneriffalla. Kanariansaarilla toimii erinomainen Cicar-vuokraamo, jonka hinnat ovat hyvin kilpailukykyisiä ja palvelu moitteetonta, mutta tällaista vuokraamoketjua ei Madeiralla ole.

Nettikeskustelujen pohjalta päädyimme vuokraamaan auton kansainvälisestä Europcar vuokraamosta. Autoksi saatiin uudehko 30 000 km ajettu Opel Crossland diesel, joka osoittautui mainioksi vuoristoisilla teillä. Auto oli hiukan normaalia korkeampi ja siinä oli kattoikkuna maisemien ihailua varten. Auto vuokrattiin tankki täynnä ja palauttaessa tankkasimme sen viereisellä asemalla niin ikään täyteen. Auton palautus onnistui sujuvasti ja palvelu oli kaikin puolin mallikasta. Europcaria voi tämän kokemuksen perusteella suositella.

Autoilu Madeiralla vaatii ensialkuun totuttelua. Liikenne on nopeatempoista, tiet kapeita ja autot parkkeerattu paikoin miten sattuu. Vuoristoteillä shikaanin takaa voi milloin tahansa ilmestyä reipasta vauhtia ajava paikallinen bussi. Moottoritiellä saattaa ylämäessä tulla vastaan mateleva kuorma-auto. Refleksit täytyy olla kohdallaan ja jarrujalan herkkänä. Muutaman päivän totuttelulla liikenteen seassa pärjäsi jo hyvin. Ainoa stressitekijä on suunnistaminen. Se aiheutti harmaita hiuksia vaikka reittiohjeita tuutattiin sekä Google Mapsin kautta että auton omasta navigaattorista. 🙂 Saaren kiertämisen kilometrejä kertyi loppujen lopuksi yhteensä 473.

Yhteenvetona voisi mainita, ettei auton vuokraus Madeiralla ole järkevää ainakaan koko loman ajaksi. Helpommalla (ja halvemmalla) pääsee käyttämällä bussia ja taksia. Auton voi vuokrata vaikka pariksi päiväksi ja käydä näinä päivinä muuten saavuttamattomat paikat.

Lataa Madeiran kartta etukäteen kännykkäsi Google Mapsiin, jotta voit käyttää autoillessasi sitä navigaattorina tarvittaessa myös ilman verkkoyhteyttä.

Madeira verrattuna Teneriffaan ja Gomeraan

Teneriffalla asuu noin 900 000 asukasta, Madeiralla 240 000 ja Gomeralla 21 000. Pinta-alaltaan Madeira on noin puolet Teneriffasta ja kolme kertaa suurempi kuin Gomera. Madeira on syntynyt samoihin aikoihin Kanariansaarten kanssa noin 5 milj. vuotta sitten. Madeira on tuliperäinen saari kuten kanariansaaretkin. Kasvillisuudeltaan Madeira muistuttaa ehkä eniten Teneriffan rehevää Anagaa tai Gomeran pohjoisrinteitä. Madeira on selvästi rehevämpi kuin Kanariansaaret keskimäärin. Madeiralla tavataan paljon endeemisiä lajeja samoin kuin kanaraillakin. Käärmeitä eikä nisäkkäitä ole.

Patikointimielessä Madeiralla, Teneriffalla ja Gomeralla on omat puolensa. Joka saarelta löytyy hyviä reittejä ja paljon tukittavaa. Madeira on rehevin ja kostein. Etelä-Teneriffalle ominaisia kaktus ja Aloe Vera -pöheikköjä ei Madeiralla ole. Madeira on kooltaan kompakti ja etäisyydet ovat huomattavasti Teneriffaa lyhyemmät. Gomera on sitten Madeiraakin pienempi. Madeiralle tyypillisiä levadoja ei ole kanarialla.

Hintatasoltaan Madeira on Kanariansaaria kalliimpi. Autonvuokraus, syöminen ja matkat on kalliimmat.

,

Muita postauksia


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *