Teidellä käynti on pakollinen ohjelmanumero Teneriffan matkalla. Lentokoneen ikkunasta Teide näyttää komealta, mutta 3700 metriä korkean vuoren todelliset mittasuhteet käsittää vasta, kun ajaa itse autolla vuoren rinteillä. Yli kahden kilometrin korkeuteen nousevalla autotiellä maisemat ovat huikean komeita. Poutapilvet ovat jääneet kauas alapuolelle ja ilma on raikkaan viileää. Automatkalla näköalapaikkoja on runsaasti, joten maisemia on helppo pysähtyä ihailemaan.
Matka huipulle kulkee eri ilmastovyöhykeiden läpi. Teideä kiertää Corona Forestral -metsävyöhyke, jonka alareuna sijaitsee noin 1000 metrin korkeudella. Corona Forestral on puustoltaan lähinnä tuuheaa kanarianmäntymetsää. Joillain paikoin esiintyy myös komeita laakeripuita.
Kun noustaan edelleen korkeammalle, jää metsävyöhyke taakse. Ollaan selvästi poutapilvien yläpuolella ja ilma on huomattavasti viileämpää kuin alhaalla. Ympärillä avautuu aavan karu kuumaisema. Horisontissa näkyy katselupaikasta riippuen lähisaaria kuten Gomera, Palma ja Gran Canaria. Kasvillisuus on lähinnä matalia pensaita. Talvisin maa saattaa peittyä hetkittäin lumeen. Yöllä voi olla pakkasta ja tähtitaivas häikäisevän kirkas. Teiden retkelle kannattaa ottaa mukaan riittävästi vaatetta. Retki on ikävä keskeyttää siitä syystä, että tulee kylmä.
Rinteellä kiertää kattava polkuverkosto, jolla voi patikoida ja pyöräillä. Maaperä on kohtuullisen tasaista ja kävely poluilla joutuisaa. Reittien korkeusprofiili vaihtelee paikoittain ja reittejä löytyy joka makuun. Rinteillä on hyvinkin jyrkkiä polkuja, mutta myös mukavan tasaisia korkeuskäyrien mukaan kulkevia reittejä. Kannattaa etukäteen tutustua reittien korkeusprofiiliin, jottei vahingossa valitse omalle kunnolle liian rankkaa lenkkiä.
Circular Las Raíces PR-TF 25.1 -reitti
Tällä kertaa emme ajaneet huipulle asti vaan jäimme alemmaksi. Metsävyöhykkeellä oli reitti Circular Las Raíces PR-TF 25.1, jonka ajattelimme kiertää välipäivän palauttelulenkkinä. Lenkki olisi noin 5 km pitkä ja nousua runsaat 200 metriä. Tämä reitti oli Lagunan puolelta nousevan tien varrella.
Ensimmäinen yllätys oli ihmisten määrä. Heti parkkipaikalla viritteli kameroitaan ryhmä valokuvauskurssilaisia. Sivummalla oli retkeilyauto keskieuroopan kilvillä. Kävelimme hetken eteenpäin ja sumuisesta männiköstä alkoi kuulua musiikkia. Muutama telttakin näkyi. Metsässä oli jonkinlaiset juhlat. Sen täytyi olla paikallisten viikonlopunviettoa, olihan sunnuntai!
Lähemmin tarkasteltuna väkeä oli paljon. Ehkäpä jopa satoja ihmisiä. Eväät oli pöydissä, grillit kuumana ja musiikki soi. Kun Suomessa mennään mökille, niin Teneriffalla tullaan Teiden rinteille porukalla grillaamaan! Tapansa kullakin 🙂
Huomasimme samalla, että olimme vahingossa oikaisseet yhden lenkin reitiltä. Se ei haitannut. Meillä ei sinä päivänä ollut tarvetta suurille kävelysuorituksille. Pilvisumu verhosi kanarianmäntymetsää ja ilma oli raikas. T-paidassa ei pärjännyt. Kuvauksellinen sumu oli vaihtelua aiempien päivien kirkkaalle paisteelle. Harmillisesti sumu myös verhosi puiden välistä avautuvat maiseman syleilyynsä.
Luonto oli erilaista verrattuna Anagan vehreyteen. Karu kanarianmäntymetsä muistutti etäisesti suomalaista harjunummea. Anagasta tuttuja terävän jyrkkiä barroncoja ei täällä juuri ollut. Maastoa peitti tuliperäinen sora ja rinne vietti tasaisesti alas meren suuntaan.
Kanarianmännyillä oli paljon suomalaista mäntyä pidemmät neulaset ja kävyt olivat suuria. Varsinkin auringossa neulasiin kerääntynyt kosteus hohti heleän vihreänä.
Reitti osoittautui tavanomaiseksi ulkoilupoluksi. Se oli leveä ja sorapohjainen. Hyvin helppo ja joutuisa kävellä. Vastaan tuli muutamia lenkkeilijöitä ja alempana rinteellä oli lisää ihmisiä viikonloppua viettämässä. Jossain vaiheessa tuli nälkä ja evästelimme kuivalla neulasmatolla istuen. Lopulta tuttu musiikki alkoi taas kuulumaan ja pian olimme takaisin autolla. Kävelyyn meni noin tunti.
Maisemia ylempänä rinteellä
Kävelyn jälkeen päätimme ajaa katselemaan maisemia ylemmäs Teidelle. Matkalla oli useita komeita näköalapaikkoja. Pysähdyimme Mirador de Chipeque nimisellä paikalla katsomaan auringonlaskua. Paikalla oli paljon ihmisiä, joista suurin osa nuoria. Osalla oli omat eväät ja juomiset mukana. Pilvet leijailivat kaukana alhaalla ja horisontissa siinsi La Palman huiput.
Ajoime vielä jonkin matkaa rinnettä ylös. Käännyimme lopulta takaisin alas näköalapaikalta, joka muistutti karua kuumaisemaa (Puerto de Izaña). Halusimme ehtiä alas ennen pimeää. Näköalapaikoilla oli nuoria autoissaan, joissa oli peräluukut auki. Nuoret istuivat tai loikoilivat peräkontissa ihailemassa maisemia.
Vinkit Teidelle
Etäisyydet
Teiden retkeä suunnitellessa kannattaa huomioida etäisyydet. Lagunasta on huipulle menevän kondolihissin lähtöpaikalle yli 50 kilometriä, eli helposti 1-1,5 tunnin ajomatka, josta suurin osa mutkaiseen ylämäkeen. Etäisyys on samaa luokkaa Puerto de la Cruzin puolelta sekä etelästä Cristianoksesta. Teiden huipulla ei siis käydä nopeasti pistäytymässä vaan retki vaatii oman aikansa.
Tähtien katselu
Muutama vuosi takaperin katselimme tähtitaivasta Teiden kraaterilla. Se oli hieno kokemus! Jos haluat katsella tähtiä Teidellä, niin muista ottaa mukaan tarpeeksi vaatetta. Taivaan katselu shortseissa voi olla kylmä kokemus. Myöhään illalla lämpötila voi nimittäin laskea 5-10 asteeseen, joskus jopa lähelle nollaa!
Auringonlaskut
Jos haluat ihailla auringonlaskua, ei kannata ajaa Teiden kraateriin asti. Laskeva aurinko ei sinne kunnolla näy. Lagunan suunnasta tullessa parhaimmat kuvat saa aiemmin matkalta. Samoin Puerto de la Cruzin puolelta parhaat paikat ovat matkalla.
Yövy Teidellä
Teiden päällä on parikin hotellia. Me emme ole siellä koskaan päässeet yöpymään, mutta yhden yön vietto on haavelistalla.
