Viron ympäri retkeilyautolla – reittiehdotus, vinkit ja kohteet

Oletko suunnitellut Viron kiertämistä matkailuautolla? Tässä artikkelissa esittelemme koko Viron ympäri kiertävän reittiehdotuksen. Annamme vinkkejä matkailuautoilijoille ja esittelemme matkalle osuvia kiinnostavia kohteita. Ajoimme retkeilyautolla artikkelissa esitellyn reitin kesällä 2025. Aikaa kului yhteensä kolme viikkoa ja ajomatkaa kertyi noin 1400km.

Sisältö

Viro on kätevä kohde automatkailuun. Välimatkat ovat lyhyitä ja tiet hyväkuntoisia. Varsinkin Etelä-Suomesta Viroon pääsee kätevästi, eikä ajomatkaa kerry nimeksikään. Etelä-Suomesta Virossa pistäytyminen on huomattavasti kätevämpää, kuin esimerkiksi Pohjois-Norjaan ajaminen, jonne kertyy ajomatkaa jo yhteen suuntaan koko Viron kierroksen verran.

Ajoimme reitin vastapäivään. Aikaa kului kolme viikkoa.

Matkareitti ja matkaan käytetty aika

Ajoimme kartalla esitetyn reitin vastapäivään. Tallinnasta ajoimme ensin Haapsalun kautta Saarenmaalle, josta Pärnuun, Tarttoon ja Narvaan. Kartalle piirretyt pisteet ovat paikkoja, joissa pysähdyimme hieman pidemmäksi aikaa.

Vietimme koko matkaan aikaa melko tasan kolme viikkoa. Viro on pieni maa, ja yhtäjaksoisesti ajamalla sen voisi kiertää muutamassa päivässä. Mutta eihän sellaisessa kiirehtimisessä ole mieltä, koska kohteisiin tutustumiseen ei jäisi lainkaan aikaa.

Alun perin suunnittelimme parin viikon matkaa, joka sitten venyi huomaamatta kolmeen viikkoon. Osittain venymisen syynä oli se, ettemme tehneet etukäteen tarkkaa aikataulua, vaan halusimme viettää kohteissa aikaa niin pitkään kuin sopivalta tuntui.

Retkeilyautolla matkustaessa lisäpäivistä ei tule juurikaan kustannuksia, varsinkaan kun päiviä kertyy samassa kohteessa paikallaan ollessa. Paikallaan ollessa kustannuksia tulee lähinnä ruoasta ja mahdollisista pysäköintimaksuista, joita Viron kaupungeissa peritään kaupunkialueella pysäköinnistä.

Päivittäiset ajomatkat olivat lyhyitä. Ajomatkaa saattoi kertyä korkeintaan muutamia kymmeniä kilometrejä päivän aikana – käytännössä 0–2 tuntia. Tämä oli miellyttävää, koska ajamiseen ei tarvinnut kuluttaa juurikaan aikaa ja aikaa jäi itse kohteisiin runsaasti.

Kuinka paljon matkaan kannattaa varata aikaa?
Yleisohjeena voisi sanoa, että tällaiselle ympärikierrokselle kannatta varata aikaa vähintään kaksi viikkoa. Sitä lyhyemmässä ajassa joutuu karsimaan reilusti kohteita. Viikon matkalla ehtii tutustua esim. Saarenmaahan tai pariin muuhun yksittäiseen kohteeseen kuten Pärnu ja Tartto.

Saarenmaalla vietimme viisi päivää ja Pärnussa neljä päivää. Muissa kohteissa vietimme noin päivän per kohde. Tartossa olisi ollut katseltavaa pidemmäksikin aikaa, mutta erittäin helteinen sää teki kaupungissa oleskelun liian tukalaksi.

Tiet olivat hyvässä kunnossa

Mitä Virosta jäi erityisesti mieleen?

Viro oli kaikin puolin positiivinen yllätys. Emme ole aiemmin Virossa kierrelleet Tallinnaa pidemmällä. Viron historiaan linnoineen ja kartanoineen oli mielenkiintoista tutustua. Suomessa ei vastaavaa historiaa oli samassa mittakaavassa. Baltia on ollut paljon Suomea vilkkaampi alue historian saatossa.

Saarenmaa ja Kuresaari olivat maineensa arvoisia. Kuresaari oli hyvin idyllinen kaupunki linnoineen. Muita varsinaisia kaupunkeja Saarenmaalla ei ollut, vaan muut paikat olivat lähinnä maaseutukyliä. Suurelta osin Saarenmaa oli metsää ja meri oli näkyillä vain hyvin kitsaasti pusikoisista rannoista johtuen.

Pärnun hiekkarannat olivat kuin etelän lomakohteista. Kaupunki oli muutenkin kaikin puolin kaunis ja viihtyistä matkailijan silmin. Yleisilme oli siisti ja palveluja riittävästi. Kauniilla puistokaduilla oli mukava pyöräillä ja merenranta toi raikkaan tuulahduksen.

Tartto Viron toiseksi suurimpana kaupunkina jäi historiansa puolesta mieleen. Tarton vanha kaupunki, kaunis kasvitietellinen puutarha ja vanha observatoria olivat erityisen mieleenjääviä. Kokemuksena uinti Emajoessa oli virkistävä hellepäivänä. Pärnuun verrattuna Tartto oli paljon rosoisempi. Nuorisoa ja eri kulttuurien edustajia oli enemmän.

Saapuminen Narvaan ei mennyt erityisen sujuvasti. Narvassa rajanaapurin kulttuurillinen vaikutus tuntui ja näkyi erityisen voimakkaasti. Narva osoittautui lopulta äärettömän kiinnostavaksi paikaksi kaikesta rosoisuudestaan huolimatta. Narvan linnassa koimme ehkäpä koko matkan parhaan linnavierailun. Kaupungilla oli vanhaa kulttuuria näkyvillä ja sijainti historiallisena rajakaupunkina oli selvästi aistittavissa. Ehkäpä sijainnistaan johtuen Narva vaikutti näivettyvältä paikalta. Länsi-Viron tyyppistä positiivista pöhinää ei näkynyt.

Pienemmistä kaupungeista voisi mainita Sillamäen hyvin erikoisen arkkitehtuurin, Võrun idullisen uimarannan ja keskustan, sekä Tõrvan Ritarilinnan ja maaseutumaisemat.

Pärnun hauskat norsut
Pärnun norsuteema jatkui kävelykadulla
Näköalaa Narvajoelle. Etualan silta johtaa Venäjälle.
Sillamäen arkkitehtuuri on poikkeuksellista. Kesäiltana kaupunki oli hyvin hiljainen.
Suosittu Cafe-restaurant Werner Tartossa
Suutelevat opiskelijat Tartossa
Padisen 1300-luvulta peräisin oleva luostari oli restauroitu vierailukuntoon

Viron luontokohteet

Viro on tasainen maa, eikä suuria korkeuseroja ole. Luontoretkeily tapahtuu pääosin tasaisilla poluilla. Suuria ylämäkiäkään ei ole, ja patikointi on siinä mielessä kevyttä.

Maantieteellisesti Viron eteläosissa on muuta maata mäkisempiä seutuja. Tosin eivät Etelä-Viron mäetkään kovin vaativia ole. Viron korkein kohta, aivan Viron etelärajalla sijaitseva Suur Munamägi, on 318 metriä merenpinnasta.

Suomeen verrattuna Viron luonto on vehmaampaa (enemmän lehtoja) ja huomattavasti tasaisempaa. Suuria järviä on vain muutamia, ja joet virtaavat hiljalleen. Virosta tulee mieleen ehkäpä Pohjanmaan lakeudet. Viron luonto ja kasvillisuus ovat kuitenkin erilaisia, ja niitä on kiinnostavaa tutkia.

Viron paikallisen metsähallituksen RMK:n ylläpitämänä on kuusi kansallispuistoa ja 13 muuta retkeilyaluetta. Lisäksi Virossa on lukematon määrä muita pienempiä retkeilykohteita, nuotiopaikkoja, laavuja ja telttailualueita. Luontomatkailijalle Virosta löytyy paljon tutkittavaa ympäri maata. Länsirannikolla sijaitsee laajoja lintukosteikkoja, keskiosassa soita ja järviä, etelässä kumpumaisemaa ja hiekkamuodostumia.

Luontokohteiden suuresta määrästä johtuen on vaikea antaa kohdevinkkejä yksittäisistä kohteista. Kohteisiin kannattaa tutusta sen mukaan miten niitä omalle reitille osuu.

Viron paikallinen metsähallitus RMK julkaisee kätevää kännykkäsovellusta (RMK Loodusega koos). Sovellukseen on merkattu luontokohteet ja tarkka maastokartta retkeilyä varten. RMK:n verkkosivulla voi käydä tutustumassa kohteisiin etukäteen.

Viro tunnetaan mm. laajoista suomaisemistaan. Me emme valitettavasti soilla päässeet käymään, koska sää oli suuren osan matkasta liian helteinen avonaisille soille tutustumiseen. Soista ei siis valitettavasti meille kertynyt kokemuksia.

Alla muutamia nostoja luontokohteista:

Saarenmaalla on paljon tutkittavaa luontoharrastajalle. Rantakaistaleilta löytyy kauniita lintukosteikkoja, lehdot ovat rehevän vihreitä ja länsirannikolla on jylhiä kalliojyrkänteitä. Toisaalta saaren keskiosan metsät ovat tavallista pöheikköä. Lisää Saarenmaan kohteista toisessa artikkelissa.

Peipsijärvi on näkemisen arvoinen. Järvi on niin laaja, ettei vastarantaa näy ja järven rannalla voisi kuvitella olevansa meren äärellä. Harjuisilla rannoilla kulkee patikkareittejä, joilla on helppo tehdä pieniä luontoretkiä. Lisää Peipsijärvestä toisessa artikkelissa.

Suur Taevaskodan hiekkakivimuodostumat sijaitsevat Tartton eteläpuolella. Muodostumat ovat syntyneet virtaavan jokiveden vaikutuksesta. Jyrkänteillä näkyy edelleen vanhoja kaiverruksia. Alueella kulkee helppokulkuisia retkeilyreittejä.

Helmen 1300-luvulta peräisin oleva ritarilinnoitus ja Helmen luolat sijaitsevat Etelä-Virossa Tõrvan lähellä. Linnoituksen alueella voi kävellä pienen lenkin ja tutustua samalla linnan alle kaivettuihin luoliin.

Linnat ovat pakollinen vierailukohde

Virossa sijaitsee kymmeniä historiallisia linnoja, linnakkeita, piispanlinnoja ja ritarilinnoja. Suomessa vastaavia linnoja on kourallinen. Linnojen määrä kertoo osaltaan maiden erilaisesta historiasta.

Me kävimme Kuresaaren, Haapsalun ja Narvan linnoissa. Kaikki linnat joissa kävimme olivat kunnostettu hyvään vierailukuntoon ja niissä oli miellyttävää vierailla. Kaikkiin linnoihin oli pieni sisäänpääsymaksu.

Kuresaaren linnassa oli esillä Saarenmaan historiasta kertova näyttely, jossa oli melko neuvostoaikainen tunnelma. Perusnäyttely käsitteli Neuvostoliiton aikaa ja Viron itsenäistymistä 1900-luvulla. Linna itsessään oli komea ja hienosti restauroitu.

Haapsalun piispanlinnassa oli yleinen keskiajan historiaa käsittelevä perusnäyttely. Näytteillä oli mm. keskiaikaista esineistöä. Näyttelyn lisäksi kävimme linnan kirkkosalissa kuuntelemassa kuoroesitystä.

Narvan linnassa oli perusnäyttely, joka kertoi yli 700-vuotiaan linnan historiasta. Näistä linnoista Narvan linna oli ehkäpä kaikkein vaikuttavin ja näyttely oli hienoin sekä modernein.

Haapsalun linna on rakennettu 1200-luvulla
Haapsalun linnan komea kirkkosali
Kuresaaren piispanlinna Saarenmaalla on 1300-luvulta
Kuresaaren linnan perusnäyttely kertoi neuvostoajasta
Narvan linna 1300-luvulta oli matkan mieleenjäävin
Narvan linnan saleja

Retkeilyautolla liikkuminen Virossa on helppoa

Varsinkin pääteiden kunto oli vähintään Suomen tasoa, ellei jopa parempi. Pienempien sivuteiden kunto vaihteli, mutta nekin olivat vähintään kohtuullisessa kunnossa.

Teiden kunto oli Länsi-Virossa parempaa kuin Itä-Virossa. Varsinkin Narvan seudulla oli paikoin melko kuoppaisia teitä, ja Neuvostoliiton aikainen vaikutus oli selvästi aistittavissa. Lännessä oli erittäin hyväkuntoisia teitä.

Pääteiden ulkopuolella liikenne oli vähäistä ja ajaminen leppoisaa. Kaupungeissa oli ruuhkaisempaa, mutta parkkipaikkoja löytyi aina pakullekin. Liikennekulttuuri oli ehkäpä hiukan Suomea aggressiivisempi, mutta ei lähellekään Etelä-Euroopan tyyppistä vapaamielistä hurjastelua.

Parkkimaksut
Isommissa kaupungiessa, kuten Pärnussa ja Tartossa parkkeeraus oli kaupunkialueella maksullista. Parkkimaksut hoidettiin mobiilisovelluksilla, joita oli useita eri parkkiyhtiöiden julkaisemana. Parkkisovellukset kannattaa selvittää ja asentaa jo etukäteen, niin kaupunkiin saapuminen on helpompaa.

Pärnun hiekkarantaa

Matkailuauton huoltopisteet, yöpaikat ja leirintäalueet

Matkailuauton huoltotoimet, kuten raikasvesisäiliön täyttö saatiin tehtyä tarvittaessa. Caravan-huoltopisteitä ei ollut kovin paljoa, mutta tarvittaessa sellaisia onnistuttiin löytämään. Huoltopaikkojen etsintään käytimme Park4night-sovelluksen karttaa.

Pääteiden varsilla ja kaupunkien liepeillä oli yksittäisiä huoltopisteitä, joissa sai tehtyä tyhjennykset ja täytöt. Sivukylillä löytyi yleisiä juomavesihanoja, joista vettä sai kastelukannulla auton tankkiin.

Huoltopisteet
Yleisesti Virossa matkailuautolla liikkuessa kannattaa varautua siihen, ettei huoltopisteitä ole joka kylässä ja huoltokäyntejä täytyy suunnitella hiukan etukäteen.

Tässä tankkaillaan raikasvettä julkisesta vesipostista Võrussa
Tartossa Emajoen varrella oli komea uimapaikka patioineen

Leirintäalueita oli suuremmilla paikkakunnilla. Me emme leirintäalueilla käyneet yhtä huoltokäyntiä lukuun ottamatta, joten niistä ei kertynyt sen enempää kokemuksia.

Vietimme kaikki yöt ”puskassa”, eli parkkipaikoilla, kaupunkien sivukaduilla, ulkoilualueilla jne. Rauhallisia yöpaikaksi sopivia paikkoja löytyi yllin kyllin, eikä yöpaikan löytymisessä ollut kertaakaan surempaa ongelmaa. RMK:n retkeilyalueet ovat yksi varma vaihtoehto yöpymiseen, joilla mekin yövyimme monta yötä.

Yöpaikat olivat pääosin rauhallisia, lukuun ottamatta paria kaupunkien keskustoissa vietettyä yötä. Virossakin nuorilla on yöaikaan tapana päristellä autoilla ja kaikenlaisilla pärinälaitteilla ympäri kortteleita.

Retkeilyautolla liikkuessa ja yöpyessä olo oli koko matkan ajan turvallinen. Ehkäpä osasimme liikkua hyvillä alueilla ja näimme vain silotellun puolen maasta. Kuten kuvistakin näkee, Virossa oli paljon matkailuautoilijoita, eikä yöpaikoilla tarvinnut yleensä olla yksin.

Virossa on runsaasti kylpylöitä ja uimahalleja, jotka sopivat hyvin lepopäivien rentoutumiseen ja peseytymiseen. Me kävimme kylpylöissä Kuressaaressa ja Pärnussa. Lisäksi Virossa on järviä ja jokia, joissa voi pulahtaa uimaan kesällä. Uimassa kävimme ainakin Saarenmaalla järvessä ja Tartossa Emajoessa.

Yleisesti Virossa näkyi yllättävän vähän epämääräistä porukkaa, kuten huumeiden käyttäjiä tai muuten vain päihtyneitä seurueita. Jopa Pärnun viikonloppufestivaalien aikaan nuoriso käyttäytyi siististi, vaikka väkeä liikkui todella paljon kaupungilla. Laitapuolenkulkijoita nähtiin oikeastaan vain Narvassa ja Tartossa. Tallinnassa emme viettäneet juuri ollenkaan aikaa, joten siitä ei ole kokemuksia.

Pärnusta löytyi yöksi vehreä puistoparkki
Narvassa yövyttiin trooppinen yö aivan linnan vieressä. Nuoriso huudatti stereoita yötä myöden ja yöunet jäi lyhyeksi.
Haapsalussa oli komea (mutta tuulinen) rantaparkki
A-randilla oli laaja niitty aivan Suomenlahden rannalla

Polkupyörä kannattaa ottaa Viroon mukaan

Meillä oli polkupyörät mukana, ja ajelimme niillä lähes päivittäin. Pyörällä oli mukava tutustua kaupunkeihin ja liikkuminen oli autoa vaivattomampaa. Meillä oli mukana vanhat pyörät, jotka eivät kiinnitä huomiota kaupungilla tai auton perässä.

Saarenmaalla huomasimme, etteivät paikalliset pitäneet pyöriä ollenkaan lukossa kauppojen pihalla. Suuremmissa kaupungeissa pyörät toki lukittiin tarkemmin.

Varsinkin Länsi-Viron kaupungeissa pyöräily oli otettu kohtuullisesti huomioon. Pyöräkaistoja oli rakennettu, ja pyöräily oli melko sujuvaa ja vaivatonta. Pyöräkaistoja ei toki ollut niin paljon kuin Suomessa (Keski-Euroopasta puhumattakaan), mutta siitä huolimatta pyörällä pääsi hyvin liikkumaan.

Emme toki harrastaneet varsinaista hikilenkkipyöräilyä, vaan ajelimme retkipyöräilyä kaupungeissa, eli kokemukset ovat lähinnä kaupunkialueelta.

Sen sijaan Itä-Virossa kaupunkirakenteet olivat huomattavan vanhanaikaisia pyöräilyä ajatellen. Voisi ajatella, että Suomessa on ollut 60-luvulla tällaista. Kävelykaistat autotien vieressä olivat välillä niin kapeita, ettei pyörällä ajamisesta tullut mitään. Muutamia positiivisiakin yllätyksiä oli, kuten Narvassa joen rannassa kulkeva komea kevyen liikenteen promenadi, jota kelpasi pyöräillä.

Narvassa oli komea kevyenliikenteen rantabulevardi. Vastaranta on Venäjän puolta.
Narvassa tutustuttiin puistoihin pyöräillen
Tässä tutustutaan Tõrvaan pyörällä. Päivä oli niin aurinkoinen, että meinasi tulla aurigonpistos.
Pärnussa oli mukavia pyöräilyyn sopivia kohteita

Lopuksi

Kolmessa viikossa ehdimme nähdä Viroa laajasti, mutta useita paikkoja jäi toki vielä näkemättä. Viro yllätti kaikin puolin positiivisesti. Matkan aikana opimme Viron historiasta ja pääsimme tutustumaan luontoon, joka poikkeaa kotimaastamme. Näimme lukemattomia linnoja, kartanoita sekä muita historiallisia kohteita.

Matkailu Virossa oli tehty helpoksi. Tiet olivat hyvässä kunnossa, ja palveluja oli riittävästi. Koimme olomme turvalliseksi koko matkan ajan.

Kolme viikkoa tuntui meistä melko pitkältä ajalta, jonka Virossa kannattaa kerralla viettää. Siinä ajassa alkoi jo ilmetä orastavaa matkaväsymystä ja Viron maisemat alkoivat toistaa itseään. Olemme aiemminkin huomanneet, että usean viikon matkalla uusien paikkojen viehätys laimenee ja niihin ikään kuin turtuu. Matkan alussa kaikki on jännää ja uutta, mutta muutaman viikon kuluttua jo ihan tavallista. Kaikesta huolimatta matkailu on kivaa ja pian onkin jo valmis uudelle reissulle 🙂

,


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *